Sapatin lepoa, iloa ja rauhaa

 

Sapattikynttilät ja chalah leipä, CC-BY 2.0 slgckgc 

"Jos sinä pidätät jalkasi sapattia rikkomasta, niin ettet toimita omia asioitasi minun pyhäpäivänäni, vaan kutsut sapatin ilopäiväksi, Herran pyhäpäivän kunnioitettavaksi ja kunnioitat sitä, niin ettet toimita omia toimiasi, et aja omia asioitasi etkä puhu joutavia, silloin on ilosi oleva Herrassa, ja minä kuljetan sinut maan kukkuloitten ylitse, ja minä annan sinun nauttia isäsi Jaakobin perintöosaa. Sillä Herran suu on puhunut." (Jes. 58:13,14)

Tänään on sapatti, Herran pyhä juhlapäivä. Täten en keskity työhöni ja nörttitouhuihin, vaan pyhitän tämän päivän lepäämällä ja keskittymällä enemmän hengellisiin asioihin. Sapatti on Jumalan meille antama suuri lahja, levon, ilon, riemun ja rauhan päivä. Sapatti täten, on meitä varten, meille vain hyväksi, jotta lepäämme vähintään yhden päivän viikossa, emmekä kuluta itseämme loppuun tekemällä työtä 247. Mestarimme ja Vapahtajamme Jeshuakin opetti, että sapatti on ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten (Mk. 2:27).

Jotkut väittävät, että minä olen joku lakihenkinen fariseus. Ei pidä alkuunkaan paikkansa, minä olen maailman vähiten lakihenkinen ihminen. Siinä ei ole ripaustakaan lakihenkisyyttä, että rakastaa Jumalan pyhiä käskyjä, tutkii niitä aamuin ja öin, noudattaa niitä kaikesta sydämestään ja iloitsee Jumalan lain antamasta rauhasta ja turvasta (Ks. psalmit 19 ja 119). Jotkut kristityt kuvittelevat, että sapatin viettäminen on lakihenkistä juutalaista askartelua. Mistä tällainen käsitys on voinut syntyä? Mitä lakihenkistä on siinä, että lepää kaikesta työstä kerran viikossa ja viettää suurta juhlaa?

Sapattia vastustetaan paljon. Kyse on henkivaltojen taistelusta. On todella pelottavaa kertoa kristityille sapatista. Monet ajattelevat, että sapatti on vain juutalaisille, että uudessa liitossa sapatti on kumottu, että uudessa liitossa ei saa noudattaa mitään "juutalaisten" käskyjä, että uudessa liitossa jokainen päivä on pyhä. Kuulemma sapattikäsky kuului vanhaan liittoon ja täten uudessa liitossa sapatin pyhittäjä palaa takaisin lain alle, vanhan liiton lakihenkiseen orjuuteen. Miten on mahdollista, että tällaista ajatellaan Jumalan meille antamasta suurenmoisesta ja täysin ilmaisesta lahjasta? Saatana tekee kaikkensa, jotta emme noudattaisi Jumalan käskyjä, jotta emme nauttisi Jumalan meille antamista hyvistä lahjoista. Niinpä näemme, että uskovat jotka eivät pyhitä sapatinpäivää, ajavat itsensä loppuun ja joutuvat kärsimään työuupumuksesta. Huomaamme, että uskovat, jotka kuvittelevat pyhittävänsä sapatin sijaan jokaisen päivän, todellisuudessa eivät pyhitä mitään päivää ja hengellinen elämä kärsii siitä, että viikossa ei ole yhtä kokonaan Jumalalle pyhitettyä päivää.

Onko sapatti sitten vain juutalaisille? Ensinnäkin luemme jo Raamatun toisen luvun alusta, että viikon seitsemäntenä päivänä Jumala itse lepäsi kaikesta työstä ja siunasi ja pyhitti sapatinpäivän, ennen kuin maailmassa oli ainuttakaan juutalaista. Täten on varsin erikoista, jos sapatti olisi vain juutalaisille. Kymmenessä käskyssä meidän käsketään pyhittää sapatinpäivä (luterilaisilla ja katolilaisilla kolmas käsky), kukaan tuskin kuvittelee, että kymmenen käskyä olisi vain juutalaislle. Kymmenen käskyä oli kivitauluun Jumalan sormella kaivertama laki, joka on täten pyhä ja voimassa ikuisesti. Mitään mahti ei voi koskaan kumota Jumalan kymmentä käskyä. Kymmentä käskyä ei voi muuttaa. Kymmenen käskyä on universaali laki, joka koskee aivan jokaista. Kysy kristityltä uskovalta, pitääkö meidän noudattaa kymmentä käskyä. Aivan jokainen vastaa, että kyllä, varmasti pitää. Kysy seuraavaksi, pitääkö sapatinpäivä pyhittää, niin vastaus on että ei missään tapauksessa tarvitse. Minä en ymmärrä, miten tämä on mahdollista, ellemme sitten ota huomioon henkivaltojen toimintaa ja Saatanan suurta kykyä eksyttää valheillaan jopa valittuja.

"Jo aikoja minä olen tiennyt sinun todistuksistasi, että sinä olet ne perustanut iäti pysyviksi." (Ps. 119:152)

"Sinun sanasi on kokonaan totuus, ja kaikki sinun vanhurskaat päätöksesi pysyvät ikuisesti." (Ps. 119:160)

 

"Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti." (Jes. 40:8)

 

Raamattu sanoo, että Jumala ei muuta mieltään ja että kaikki hänen käskynsä ovat ikuisia. Jos Toora, Jumalan pyhä, vanhurskas ja hyvä laki kumottiin uudessa liitossa, niin profeetat, apostolit, Paavali ja Mestarimme Jeshua itse eivät tienneet siitä mitään. Jeshua itse opetti:

 

"Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa." (Mt. 5:17-19)

Jos Jeshua tuli muuttamaan lakia, jos hän kumosi Tooran, eikö tässä kohtaa vuorisaarnaa olisi ollut oiva sauma mainita tästä asiasta? Nyt näyttää siltä, että Jeshua vahvistaa saman, minkä jo profeetat tiesivät, että Toora pysyy ikuisesti. Kontekstista käy ilmi, että Jeshua ei tarkoittanut ainoastaan, että paperille kirjoitettu Jumalan sana pysyy muuttumattomana ikuisesti, vaan että meidän tulee sitä myös noudattaa.

Mikä oli Jeshuan suhde sapattiin? Ensinnäkin luemme, että Jeshua itse kävi sapattina synagoogassa (Lk. 4:16). Joten jos Jeshuan on meille esimerkki, jota seurata kuten Paavali kehottaa (1. Kor. 11:1), eikö tällöin ole vain järkevää, että myös me pyhitämme sapatinpäivän? Jotkut sanovat, että Jeshua ei käskenyt meidän pyhittää sapatinpäivää. Miksi olisi pitänyt? Jeshuan aikaan ei käyty juutalaisten keskuudessa mitään keskustelua siitä, pitikö sapatti pyhittää vai ei, vaan jokaiselle oli täysin selvää, että kymmentä käskyä ja täten myös sapattikäskyä tuli noudattaa. Täten ei ollut mitään tarvetta Jeshuan toistaa jo kymmeniä kertoja kirjoituksissa säädettyä pyhää käskyä.

Mutta eihän Jeshua pyhittänyt itse sapattia, näin sanotaan Johenneksen evankeliumissa? (Joh. 5:18) Kun luemme koko kontekstin, on selvää, että Jeshua fariseusten mielestä rikkoi sapattia, koska paransi sairaan sapattina, Johannes ei väitä, että Jeshua olisi todellisuudessa rikkonut sapattia. Jos Jeshua olisi rikkonut Jumalan säätämää pyhää kymmentä käskyä, hän olisi tehnyt syntiä, eikä olisi voinut olla synnitön uhri ja virheetön karitsa meidän syntiemme puolesta.

Mitä Jeshua sitten opetti sapatista? Kuten jo mainitsin, että sapatti on ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten. Tällä Jeshua tahtoi korostaa, että sapatti on meille levon päivä, suuri Jumalan antama juhlapyhä, josta on kaikki lakihenkisyys kaukana. Jeshuan opetuksen mukaan sapattina saa nostaa lampaan kaivosta (Mt. 12:11), parantaa (Joh. 5:9), kantaa vuodetta (Joh. 5:8), tehdä tahnan (Joh. 9:6), katkoa tähkäpäitä (Lk. 6:1) ja tehdä hyvää (Lk. 6:9). Huomaamme täten Jeshuan opetuksesta, että Jeshua ei välittänyt fariseusten perinnäissäännöistä sapattiin liittyen. Juutalaiset opettavat, että on olemassa 39 kategoriaa työtä, joita sapattina ei saa tehdä, tällaisia ovat kirjoittaminen, keittäminen, repiminen, liittäminen, valmiiksi saattaminen ja ylipäänsä melkeinpä kaikki mahdollinen askartelu. Jos täten seuraamme Mestarimme Jeshuan opetusta, niin sapattina on tarkoitus nauttia elämästä, syödä ja juoda hyvin, tavata sukulaisia ja ystäviä ja vähät välittää siitä, mitä sapattina saa tai ei saa tehdä.

 

Onko sitten sapatti uudessa liitossa kumottu, eikö Jeshuan sovitustyö ristillä ollut niin suurenmoinen asia, että sapattikäsky kumottiin ja ylösnousemuksen päivä, sunnuntai, on nyt pyhä? Eikö Jeshuan ylösnousemus ollut niin suuri tapahtuma, että se kumosi jopa Jumalan säätämän lain ja täten sunnuntai on pyhä päivä kaikilla kristityillä? Eikö alkuseurakunnan tapa pyhittää sunnuntai todista Jeshuan ylösnousemuksesta?

Et voi Raamatusta löytää ainuttakaan jaetta, jossa kerrottaisiin kenenkään koskaan pyhittäneen sunnuntaita. Apt. 20:7 kerrotaan kokouksesta viikon ensimmäisenä päivänä, jolloin vietettiin Paavalin läksiäisiä, koska tämä oli seuraavana päivänä matkustamassa pois, ei kerrota tässäkään jakeessa kenenkään pyhittäneen tuota päivää. Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että juutalaisessa ajattelussa päivä alkaa auringonlaskusta. Koska teksti kertoo, että oli ilta ja monta lamppua palamassa, kyseessä oli lauantai-ilta auringonlaskun jälkeen, joten tämä kokous edes ei ollut sunnuntaina. 1. Kor. 16:2 Paavali kehottaa laittamaan rahaa syrjään keräystä varten alkutekstin mukaan jokainen tykönään viikon ensimmäisenä päivänä, mistään sunnuntaina jumalanpalveluksessa kerättävästä kolehdista ei ole kyse. Joten sunnuntai, missään kohtaa Raamattua ei kerrota kenenkään sitä koskaan viettäneen eikä Raamatussa missään kohtaa Jumala kehota ketään pyhittämään sunnuntaita. Sunnuntai täten ei ole pyhä, mutta sapatti on pyhä ikuisesti.

"Ja muukalaiset, jotka ovat liittyneet Herraan, palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitansa, kaikki, jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani, ne minä tuon pyhälle vuorelleni ja ilahutan heitä rukoushuoneessani, ja heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otolliset minun alttarillani, sillä minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi." (Jes. 56:6,7)

 

"Joka kuukausi uudenkuun päivänä ja joka viikko sapattina tulee kaikki liha kumartaen rukoilemaan minua, sanoo Herra." (Jes. 66:23)

Milloin nämä Jesajan profetiat ovat toteutuneet? Milloin koskaan kaikki kansat ovat joukolla viettäneet sapattia? Eikö tämä koske tulevaa aikaa, lopun aikoja, jolloin kaikki liha viettää sapattia? Jos sunnuntai korvasi sapatin, niin profeetat eivät tienneet siitä mitään.

Jos pidämme Raamattua Jumalan sanana, jos Mestarimme Jeshuan opetus merkitsee meille mitään, niin me pyhitämme sapatinpäivän. Voit olla aivan varma, että kirjoitan tästä aiheesta vielä jatkossa. Vanhalla sivustollani Kristitty.net oli runsaasti materiaalia sapatista. Tuo sivusto on nyt lakkautettu ja kirjoitan kaiken uudestaan, uudesta näkökulmasta, entistä selvemmin ja entistä ystävällisempään sävyyn. Jos on palautetta tai heräsi ajatuksia, laita viestiä Late@Kristitty.net.

Aurinko laskee, koittaa viikon ensimmäinen päivä, jolloin palaamme jälleen työn touhuihin. Nyt juutalaiset toivottavat toisilleen "Shavua Tov!", eli hyvää viikkoa. Siihen asti, Shabbat Shalom!