Luku 12 - Vastalauseita

K: Mutta Paavalihan sanoo, että laki saa aikaan vihaa, laki tappaa, laki herättää syntiset himot ja synnin voima on laki! Miksi tämä ei mene perille? (Room. 4:15; 2. Kor. 3:6; Room. 7:5; 1. Kor. 15:56)

V: Kuten jo olen todennut, että laki saisi aikaan vihaa, on yksinkertaisesti käännösvirhe. Että kirjain kuolettaa, eli siis laki tappaa, on totta, sillä ellei laki surmaisi meitä, emme voisi uudestisyntyä. Paavali mukaan emme tietäisi himoitsemisesta, ellei laki sanoisi, että "älä himoitse". Mitä tämä tarkoittaa? Kuvitellaan, että perheen isä laskisi kallisarvoisen sukuraamatun olohuoneen pöydälle. Jos hän ei sanoisi mitään, lapsia tuskin kiinnostaisi tuo mittaamattoman arvokas teos. Mutta jos isä käskee, että tähän ei saa koskea, ei kestä kauaa, ennen kuin ensimmäinen lapsi koskettaa etusormellaan kevyesti Raamatun kantta nähdäkseen, tapahtuuko mitään. Huomaamme siis, että kielletty hedelmä houkuttelee aina.

Onko siis lain vika, jos se herättää syntisiä himoja? Ei, vika ei ole laissa, vaan meidän syntisessä ihmisluonnossa, meidän lihassa. Laki on pyhä, vanhurskas ja hyvä, siinä ei ole kerrassaan mitään vikaa. Jumalan on pakko säätää laissa tiettyjä asioita, vaikka nämä käskyt herättäisivätkin syntisessä ihmisessä himoja.

Kuten on jo edellä esitetty, laki virvoittaa sielun ja valaisee silmät (Ps. 19) ja Timoteukselle Paavali kirjoittaa, että Vanhan testamentin kirjoitukset tekevät viisaaksi, niin että voi pelastua uskon kautta (2. Tim. 3:15). Täten lain funktio on vain ja ainoastaan positiivinen, jokainen käsky on meille vain ja ainoastaan hyväksi. Laki paitsi kertoo mikä on oikein ja mikä väärin, myös luo perustan jopa meidän pelastuksellemme.

Kuten myönsin jo edellä, jae "synnin voima on laki" on hankala jae selittää. Tarkistin epätoivossani kriittisen laitoksen siinä toivossa, että löytyisi käsikirjoitus, jossa näin ei sanottaisi. Liittäisin tämän jakeen edellä kuvattuun ilmiöön, että syntisessä lihassa jopa pyhä laki herättää himoja. Voimme käyttää kirvestä rakentavaan toimintaan, pilkkoa sillä polttopuita tai veistellä hirsiä. Voimme myös surmata sillä toisen ihmisen. Jos joku käyttää lakia väärään tarkoitukseen, on mahdollista, että synti todellakin saa voimansa laista. Mutta on tärkeä ymmärtää, että synti merkitsee lain rikkomista (1. Joh. 3:4), täten Jumalan pyhä laki on yksinkertaisesti Jumalan pyhä opetus vanhurskaaseen elämään. Pietari ei syyttä varoita meitä Paavalin kirjeistä, joissa on paljon vaikeatajuista, mitä ihmiset tulevat vääntämään kieroon (2. Piet. 3:16).

K: Jeesus ei kumonnut lakia, mutta hän täytti sen meidän puolestamme!

V: Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että Jeesus täytti lain meidän puolestamme, niin että meidän ei sitä tarvitse noudattaa. Täyttäminen ei voi tarkoittaa kumoamista, koska Jeesus sanoo, että ei tullut kumoamaan lakia (Mt. 5:17).

K: Mooseksen laissa sallitaan moniavioisuus. Eikö Paavalin ohje ole, että miehellä tulee olla vain yksi vaimo ja eikö täten Mooseksen lain säädös ole selvästi kumottu?

V: Jeesuksen opetuksen mukaan alussa Jumala loi heidät mieheksi ja naiseksi (Mt. 19:4), tämä on Raamatun ihanne. Paavalin ohje on, että seurakunnan kaitsijan tulee olla yhden vaimon mies (1. Tim. 3:2), seurakuntalaisella saa teoriassa edelleen olla useampi vaimo. Raamatusta huomaamme, mitä ongelmia moniavioisuus aiheutti. Käytäntö on osoittanut, että mies ja nainen ovat onnellisempia, kun miehellä on vain yksi vaimo.

K: Eikö Johannes sano, että laki ja profeetat olivat vain Johannekseen asti? (Lk. 16:16)

V: Sanoo, mutta väärinkäsityksen välttämiseksi jatkaa välittömästi seuraavassa jakeessa: "Mutta ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto häviää." (Lk. 16:17) Todennäköisesti Matteus on tallentanut saman Jeesuksen lausuman, mutta siteeraa sitä muodossa "Sillä kaikki profeetat ja laki ovat ennustaneet Johannekseen asti" (Mt. 11:13) On mahdoton ajatus, että laki ja profeetat olisivat olleet voimassa ainoastaan Johannekseen asti.

K: Esität, että pelastukseen riittää pelkkä usko, mutta eikö Raamatun mukaan tarvita myös hyviä tekoja?

V: Raamatun selvä sana on, että pelkkä usko riittää pelastukseen (Room. 9:5) eikä siihen pidä eikä saa lisätä yhtään mitään. Paavalin selvääkin selvempi ohje on, että kukaan ei pelastu omien tekojensa ansiosta (Ef. 2:8,9).

K: Näytät ajattelevan, että pelastukseen vaaditaan sittenkin omia tekoja?

V: Olen kerta toisensa jälkeen esittänyt, että ihminen pelastuu yksin armosta. Jeesus toki esittää, että menkää pois minun tyköäni te laittomuuden tekijät (Mt. 7:23) ja Jaakobin mukaan usko ilman tekoja on kuollut (Jaak. 2:17). Että ihminen pelastuu yksin armosta on ehdottomasti totta, mutta käytännössä henkilö, joka ei kadu syntejään eikä tee parannusta, vaan jatkaa syntistä elämäänsä ei voi pelastua. Silti on totta, että kukaan ei pelastu omien tekojensa ansiosta. Jatkuvasti Raamattu opettaa, että kääntykää ja tehkää parannus (Apt. 3:19), Jeesus sanoo, että mene, äläkä enää tee syntiä (Joh. 8:11).

K: Jumala toki pyhitti sapatin jo luomisviikolla, mutta miksi vasta erämaavaelluksella kerrotaan kenenkään ihmisen pitäneen sitä?

On totta että ensimmäisen kerran Raamatussa kerrotaan ihmisen pyhittäneen sapatin vasta erämaavaelluksella, mutta huomaa, että siinäkin tapauksessa sapatti pyhitettiin jo ennen kuin laki annettiin Siinailla. Sapatti on ollut pyhä luomisesta asti, ennen juutalaista kansaa, ennen mitään lakia ja liittoja. Täten sapatti on pyhä ja siunattu ikuisesti. Olisi varsin erikoista, jos Jumala olisi pyhittänyt sapatin, mutta yksikään ihminen ennen Moosesta ei olisi kertaakaan pitänyt sapattia. Aabrahamin kerrotaan noudattaneen Jumalan käskyjä ja säädöksiä jo ennen Siinaita (1. Moos. 26:5), joten jossakin muodossa laki ja sapatti ovat olleet voimassa jo ennen Moosesta.

K: Eikö ole täysin selvää, että uudessa liitossa on voimassa uusi laki?

V: Jeremian mukaan uudessa liitossa Toora, eli Mooseksen laki, on edelleen voimassa (Jer. 31:33).

K: Mutta eikö Raamatussa sanota kerta toisensa jälkeen, että emme ole lain, vaan armon alla?

V: Jotta asia olisi kaikille täysin selvä, Paavali vääntää rautalangasta, että emme saa tehdä syntiä, vaikka olemme armon, emme lain alla (Room. 6:1,2,15). Koska Johanneksen mukaan synti merkitsee lain rikkomista (1. Joh. 3:4), päättelemme, että täten lakia tulee noudattaa myös armon alla.

K: Mutta kukaan ei voi täyttää lakia!

V: "Sillä tämä käsky, jonka minä tänä päivänä sinulle annan, ei ole sinulle vaikea täyttää eikä liian kaukana. Se ei ole taivaassa, eikä sinun tarvitse sanoa: 'Kuka nousisi meidän puolestamme taivaaseen noutamaan sen meille ja julistaisi sen meille, että me sen täyttäisimme?' Se ei ole meren takana, eikä sinun tarvitse sanoa: 'Kuka menisi meidän puolestamme meren taakse noutamaan sen meille ja julistaisi sen meille, että me sen täyttäisimme?' Vaan sana on sinua aivan lähellä, sinun suussasi ja sydämessäsi, niin että voit sen täyttää." (5. Moos. 30:11-14)

Raamattu sanoo, että me voimme täyttää lain. Täten jos joku ei pysty täyttämään lakia, onko vika laissa, vai ihmisessä? Jos siis huomaamme, että emme pysty täyttämään lakia, olemme sitä suurempia syntisiä ja sitä enemmän tarvitsemme Kristuksen armoa.

K: Mutta kukaan ei voi täyttää lakia!

V: "Kaiken minä voin hänessä, joka minua vahvistaa." (Fil. 4:13)

K: Eikö lain tehtävä ole näyttää meille synti, johdattaa meidät Kristuksen luo? Kun kerran olemme löytäneet armon ja pelastuksen, mihin enää tarvitsemme lakia, joka Paavalin mukaan on vain kasvattaja Kristukseen?

V: On hyvin erikoista, jos lain ainoa tehtävä on näyttää synti. Kun kerran synti on osoitettu, olemme katuneet ja ottaneet vastaan pelastuksen, miten voisimme palata takaisin tekemään syntiä? Miten laki voi osoittaa synnin, jos laki enää ei ole voimassa? Raamattu opettaa kerta toisensa jälkeen, että kääntykää, älkääkä enää tehkö syntiä.

K: Eikö armo merkitse sitä, että emme ole enää lain orjuudessa, vaan olemme vapaat?

V: Armo ei liity millään tasolla siihen kysymykseen, mitä käskyä pitää tai ei pidä noudattaa. Missään kohtaa Raamattua esimerkiksi ei sanota, että Jeesus kuoli ristillä, jotta me saisimme syödä sikaa. Raamatussa ei myöskään missään kohtaa Jumalan pyhän lain noudattamista kuvata orjuudeksi. Toora on kevyt taakka (1. Joh. 5:3). Täten ei ole olemassa mitään lain orjuutta, josta meidät olisi täytynyt vapauttaa. Kun Paavali kirjoittaa, että vapauteen Kristus meidät vapautti (Gal. 5:1), hän tarkoittaa vapautta synnistä ja kuolemasta, ei suinkaan laista.

"Samoin kuin te ennen annoitte jäsenenne saastaisuuden ja laittomuuden orjiksi laittomuuteen, antakaa nyt jäsenenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen. Kun olitte synnin orjia, olitte vapaita vanhurskaudesta." (Room. 6:19-20 Raamattu Kansalle) - Tässä Paavali puhuu laittomuuden orjuudesta ja synnin orjuudesta, josta Kristus on meidät vapauttanut. Jos laittomuus Paavalin mukaan on orjuutta, miten lain noudattaminen voisi myös olla orjuutta?

K: "Mitä varten sitten on laki? Se on rikkomusten tähden jäljestäpäin lisätty olemaan siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu; ja se säädettiin enkelien kautta, välimiehen kädellä." (Gal. 3:19) Eikö tässä aivan suoraan sanota, että laki oli olemassa vain siemeneen, eli Kristukseen asti?

V: "Kunnes" Raamatussa ei aina tarkoita, että jokin asia on voimassa ainoastaan kyseiseen hetkeen asti. Vertaa "Sillä hänen pitää hallitseman "siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle"." (1. Kor. 15:25) - Jeesusko ei hallitse ikuisesti? Jos laki todellakin olisi ollut voimassa ainoastaan Kristuksen ylösnousemukseen asti, ei millään perusteella voisi esittää, miten tappaminen tai varastaminen olisi nyt syntiä.

K: Eikö Heprealaiskirjeen kirjoittaja sano, että sapatinlepo on vasta edessä?

V: Näin sanotaan useissa käännöksissä. Kreikassa kuitenkaan ei ole mitään futuuria jakeessa Hepr. 4:9, vaan suora käännös alkukielestä kuuluu "Näin pysyy Jumalan kansalle sapatin pitäminen." Uudessa testamentissa täten vahvistetaan, että sapatti on edelleen Jumalan kansaa varten, eikä sitä ole kumottu. Toki tuhatvuotinen lepo on vielä edessä, josta sapatti on esikuva, mutta se ei tarkoita, että sapattia olisi kumottu.

K: Eikö kymmenen käskyä ole Jumalan pyhä laki, jota säilytettiin arkissa kaikkein pyhimmässä, joka on edelleen voimassa, Mooseksen kirjoittama laki, joka oli arkin sivulla, on kumottu?

V: Kerta toisensa jälkeen Toorassa Jumala käskee noudattamaan koko pyhää Mooseksen lakia (esim. 5. Moos. 6:24; 11:1; 12:1). "Muistakaa minun palvelijani Mooseksen laki, jonka minä Hoorebilla hänelle säädin koko Israelia varten käskyiksi ja oikeuksiksi." (Mal. 4:4) Tämän Malakian sanan perusteella koko Mooseksen laki on Jumalan pyhä säädös. Täten riippumatta siitä, missä lakia säilytettiin, koko Mooseksen laki on pyhä ja ikuinen Jumalan laki, voimassa Jeesuksen mukaan kunnes taivas ja maa katoavat (Mt. 5:17-19).

K: Eikö laki ole vain Israelille?

V: Kyllä. Mutta jos meidät on Jumalan armosta, Messiaan kalliin sovintoveren ansiosta oksastettu Israeliin (Room. 11, Ef. 2), silloin sama laki koskee meitä pienintäkin piirtoa myöten.

K: Eikö Raamatun opetus ole, että uudessa liitossa ainoastaan ne Mooseksen lain käskyt koskevat meitä, jotka toistetaan Uudessa testamentissa?

V: Jeremian mukaan uudessa liitossa Toora on edelleen voimassa, meidän sydämissämme (Jer. 31:33). Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että ainoastaan Uudessa testamentissa toistetut käskyt koskevat meitä.

K: Kun nyt kerran Mooseksen laki on voimassa, niin kai olet ympärileikannut itsesi?

V: Pidän kiinni Paavalin harvinaisen selvästä opetuksesta, että pakanan ei tarvitse ympärileikata itseään (1. Kor. 7:18-19; Gal. 5:2; 6:15; Fil. 3:3; Kol. 2:11). Ympärileikkaus säädettiin Aabrahamin fyysisille jälkeläisille, meidät oksastetaan osaksi kansaa sydämen ympärileikkauksen kautta, joka riittää.

K: Jos kerran ympärileikkaus ei koske meitä, eikö ole selvää, että Mooseksen laki kokonaisuudessaan ei ole pakanoita varten?

V: Mooseksen laissa on käskyjä vain kuninkaalle, vain naisille, vain miehille, vain nasiireille ja vain papeille. Onko mahdotonta, että on myös yksi käsky, joka on vain Aabrahamin fyysisille jälkeläisille? Olkoon Jumalan omaisuuskansalle yksi merkki, joka on heille tunnusomainen.

K: Kuitenkaan pääsiäislammasta ei saanut syödä yksikään ympärileikkaamaton (2. Moos. 12:48), miten voit täten viettää pääsiäistä?

V: "Jos siis ympärileikkaamaton noudattaa lain säädöksiä, eikö hänen ympärileikkaamattomuutensa ole luettava ympärileikkaukseksi?" (Room. 2:26) Paavalin mukaan sydämen ympärileikkaus riittää meille ja lain noudattamisemme katsotaan ympärileikkaukseksi. Jo Mooseksen laissa (5. Moos. 30:6) puhutaan sydämen ympärileikkauksesta, samoin profeetoissa (Jer. 4:4, Hes. 44:7).

K: Eikö Jeesus opeta, että myös suullista Tooraa on noudatettava, sillä rabbit istuvat Mooseksen istuimella, kaikki mitä he sanovat tehkää? (Mt. 23:2-3)

V: Istuessaan Mooseksen istuimella rabbit opettivat Tooraa. Nykyinen rabbinistinen juutalaisuus on korvannut Tooran Talmudilla ja opettaa, että suullinen laki on tärkeämpi kuin kirjoitettu. Ortodoksijuutalaiset rabbit eivät enää istu Mooseksen istuimella. On selvää, että koska heidän opetuksensa on monessa kohdassa vastoin Tooraa, ei heidän opetustaan tule kuunnella. On täysin mahdoton ajatus, että koko suullinen Toora välitettiin Siinailta muuttumattomana satojen vuosien ajan, kunnes se kirjoitettiin ylös vasta parisataa vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Toora itsessään ei anna mitään mandaattia rabbeille muuttaa Tooran säädöksiä.

K: Eikö apostolien kokouksessa Mooseksen lakia kuvattu ikeeksi, jota kukaan ei jaksanut kantaa? 

V: "Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa ja tahdotte panna opetuslasten niskaan ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä mekään ole jaksaneet kantaa?" (Apt. 15:10) Paavalin mukaan Mooseksen laki on pyhä, vanhurskas ja hyvä (Room. 7:12), Johanneksen mukaan se ei ole raskas taakka (1. Joh. 5:3) ja psalmistan mukaan lain noudattaja voi kulkea kevein mielin (Ps. 119:45 1992). Täten ies, josta tässä puhutaan, ei voi tarkoittaa Mooseksen lakia.

K: Eikö Paavali sano pitävänsä koko Mooseksen lakia roskana? (Fil. 3:8)

V: Paavalille Toora on pyhä, vanhurskas ja hyvä (Room. 7:12). Tässä hän sanoo pitävänsä omia suorituksiaan ja omia ansioitaan roskana, ei Jumalan pyhää lakia.

K: Eikö laki ole naulittu ristille? (Kol. 2:14)

V: Meitä vastaan kirjoitettu syytekirjelmä, lista synneistämme, on naulittu ristille, ei Jumalan pyhä laki.

K: Eikö Paavali varoite meitä Mooseksen lain käskyistä, kuten "älä tartu, älä maista, älä koske"? (Kol. 2:21)

V: Heti seuraavassa jakeessa Paavali täsmentää, että kyse on ihmisten omasta päästään keksimistä askeettisista perinnäissäännöistä, joilla ei ole Jumalan pyhän lain kanssa mitään tekemistä.

K: Samuel Alho: Juutalaisilla ja judaistikristityillä tuntuu olevan hieman epäselvyyttä, mitä kristinuskossa oikeasti ajatellaan Tooran noudattamisesta. Perusteluna on yleensä, että koska katolilainen Luther harhautui Raamatun Totuudesta joissakin kirjoituksissaan, myös kaikki hänen jälkeensä eläneet luterilaisen kasvatuksen saaneet ajattelisivat samalla tavalla.

Kristinusko ei ole hylännyt Mooseksen lakia. Heprealaiskirjeestä voi lukea, minkälainen tuomio lainhylkäämisestä on langetettu. "Toora" on kirjaimellisesti "opetus". Kristinuskossa Toora on edelleen hyvää opetusta, jota on seurattava rationaalisesti. Juutalaisetkin opettavat, että Jumalan lain tarkoitus on tehdä elämästä parempaa tässä maailmanajassa. Tämä ei ole millään lailla ristiriidassa kristinuskon käsityksen kanssa, että tervettä järkeä saa käyttää, mikäli jonkin Jumalan lain säädöksen orjallinen totteleminen tekisi elämästä pahempaa tässä maailmanajassa. Sapatti on ihmistä varten, ei ihminen sapattia varten. Välttämättömät työt saa tehdä sapattina, mikäli muuten seurauksena olisi kotitalouden romahdus. Parran ja ohimokiharat saa ajaa esimerkiksi asepalvelusta suorittaessa tai työtehtävissä, joissa pitkän parran takertuminen työkoneisiin aiheuttaisi vaaratilanteita. Parrankasvatus on tästä huolimatta suotavaa, koska parta on miehelle kunniaksi.

Myönnettävä on, että ruokasäädösten yhteensopivuus on kimurantimpi dilemma. Kaikki ruuat on sanottu puhtaiksi useammassakin kohtaa Uutta testamenttia, vaikka tietyissä jakeissa varoitellaan epäjumalille uhratun lihan syömisestä, kun taas toisissa kehotetaan siihen pakanalähetyksen yhteydessä. Huomionarvoista on, että vaikka käskyt ovat pääsääntöisesti yleispäteviä, ne on annettu tietyille ihmisille tietyissä tilanteissa, onhan kirjeiden vastaanottajakuntakin mainittu.

Polttopisteessä on siis kiista joulukinkusta. Kristinuskon mukaan joulukinkun saa syödä tai jättää syömättä, kyselemättä mitään omantunnon tähden. Tooran mukainen ruokavalio on terveellinen, eikä sen noudattamisessa ole mitään väärää. Kristityt seuraavat näin ollen Tooraa 90%, huomioiden olosuhteet joihin Toora alunperin annettiin. Myös juutalaiset myöntävät, että diasporassa kaikkien käskyjen pilkuntarkka noudattaminen ei ole ympäristötekijöiden vuoksi mahdollista. Perustavanlaatuista ristiriitaa ei siis ole, vaikka polemiikissa näin halutaan antaa ymmärtää. Tulkintaerot ovat suurempia kristinuskon ja juutalaisuuden eri suuntausten kuin lähimmäs toisiaan sijoittuvien kristinuskon ja juutalaisuuden suuntausten välillä.

V: Kristinuskossa aivan keskeistä on ajatus siitä, että Mooseksen laki ei koske kristittyjä. Se on korvattu Kristuksen lailla. Luther kirjoittaa, että Kristuksessa kaikki sapatit, ruokasäädökset, ympärileikkaukset, laki ja profeetat on kumottu. Ei tarvitse kovinkaan perusteellisesti haastatella eri kristillisten kirkkokuntien opettajia kun käy selväksi, että Mooseksen laki ei ole kristityn laki. Jatkuvasti sanotaan ja korostetaan, että ainoastaan ne käskyt koskevat kristittyjä, jotka toistetaan Uudessa testamentissa. Viidesläisissä luterilaisissa piireissä en ole koskaan kuullut opettajan suusta, että Mooseksen laki olisi edelleen hyvää opetusta. Sitä luetaan Uudesta testamentista käsin, siitä näkökulmasta, että se ei koske meitä ja tätä teroitetaan jatkuvasti. Esimerkkejä tällaisesta opetuksesta katso Sley, Opko ja Luterilainen.net.

Mooseksen laissa kielletään turmelemasta parran reunaa. Tätä käskyä joko noudatetaan tai sitten ei. Olet ensimmäinen kristitty, jonka kuulen esittävän, että tämä käsky olisi sopiva kristityn noudattaa. Samoin näkemyksesi sapatista poikkeaa kristillisestä opetuksesta radikaalisti, jossa Jeesuksen lausuma, että sapatti on ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten, on käännetty päälaelleen kokonaan siten, että sapatti enää ei ole ihmistä varten, vaan sunnuntai on kristityn ainoa pyhäpäivä. Haastattele kristittyjä oppineita niin huomaat, kuinka verisesti sapattia vastustetaan.

Missään kohtaa Uutta testamenttia ei ole julistettu kaikkia ruokia puhtaiksi, ja ruokasäädöksistä olen kirjoittanut luvussa kolme perusteellisesti. Myönnän että välillä kärjistän, mutta en tässä. Itse näen että juuri näkemyksessä Mooseksen lain velvoittavuudesta olemme nimenomaan sellaisen kysymyksen äärellä, joka tekee juutalaisten ja kristittyjen sopuisasta yhteiselosta täysin mahdotonta. Tämä nähdään myös messiaanisissa seurakunnissa, joissa kukaan ei tiedä milloin tulee kokoontua, sapattina vai sunnuntaina, ja mitä saa syödä. Näkemys Mooseksen laista täten jakaa Kristuksen ruumista aivan selvästi. "Judaisteilla" ei ole tilaa kristillisissä seurakunnissa, se on harvinaisen selvää.

Amen.

Sisällysluettelo

Kommentit

Suositut tekstit