Vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi - viini vai veri?

 

Nheyob, CC-BY-SA

"Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: "Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini". Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä kaikki; sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi." (Mt. 26:26-28)

"Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Ottakaa, tämä on minun ruumiini". Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille; ja he kaikki joivat siitä. Ja hän sanoi heille: "Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monen edestä." (Mk. 14:22-24)

"Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni." Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan." (Lk. 22:19-20)

"Sillä minä olen saanut Herralta sen, minkä myös olen teille tiedoksi antanut, että Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti, mursi ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan; tehkää tämä minun muistokseni". Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni; niin usein kuin te juotte, tehkää se minun muistokseni". Sillä niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kuin hän tulee. Sentähden, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen. Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta; sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa." (1. Kor. 11:23-29)

"Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen? Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset." (1. Kor. 10:16-17)

Synoptikoilla ja Paavalilla on kaikilla ajatus maljasta liiton verenä. Ainoastaan Matteus mainitsee, että liiton veri vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Matteuksen mukaan siis veri vuodatetaan, ei viini. Jeesuksen sanat on kirkossa tulkittu täysin kirjaimellisesti, niin että sekä katolilaisten että luterilaisten mukaan ehtoollisaineet ovat todellakin Jeesuksen ruumis ja veri, eivät vain vertauskuvallisesti, vaan olemukseltaan, todellisesti. Luterilaisten reaalipreesensoppi eroaa katolilaisten transsubstantiaatio-opista vain siten, että luterilaisten mukaan aineet eivät muutu missään vaiheessa Jeesuksen ruumiiksi ja vereksi, ne yksinkertaisesti vain ovat Jeesuksen ruumis ja veri, ilman että leipä ja viini missään vaiheessa muuttuisivat. Kummassa opissa sitten on enemmän järkeä, ei minun nähdäkseni kummassakaan.

Jokainen, joka on käynyt ehtoollisella, saattaa helposti huomata, että leivässä ja viinissä ei tapahdu mitään muutosta. Tietenkään ne eivät ole kirjaimellisesti Jeesuksen ruumis ja veri. Opettaja, joka sanoi olevansa viinipuu, vieläpä tosi viinipuu (Joh. 15:1) - opetti usein vertauskuvin ja käytti paljonkin symbolista kieltä. Paavali sanoo, että leipä ja viini ovat osallisuus (κοινωνία) Jeesuksen ruumiiseen ja vereen, hän ei sano, että ne ovat kirjaimellisesti Jeesuksen ruumis ja veri. Apostolien teoista emme lue mistään kohtaa miten ehtoollista olisi vietetty, varhaisimmat kuvaukset alkuseurakunnan käytännöstä löytyvät Didakheesta.

Vaikka siis synoptikot ja Paavali kertovat ehtoollisesta, sen asetussanoista, Paavali ei missään kohtaa esitä sitä ajatusta, että kyseessä olisi pyhä sakramentti, jossa synnit saadaan anteeksi. Matteus ei sano, että viini on vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi, vaan Jeesuksen veri. Paavalin versiossa Jeesus käskee viettämään ehtoollista hänen muistokseen, täten reformoiduissa seurakunnissa ehtoollinen onkin muistoateria, ei mikään pyhä sakramentti, jossa synnit saadaan anteeksi, jossa leipä ja viini ovat kirjaimellisesti Jeesuksen ruumis ja veri.

Paavali käyttää ilmaisua "Herran ateria". Synoptikot kertovat, että Jeesus ja opetuslapset olivat aterialla. Varmasti tarjolla oli siis muutakin ruokaa kuin vain leipää ja viiniä. Jehovan todistajat esittävät, että Jeesus vietti pääsiäisaterian viimeisenä aterianaan, täten meidän tulee ehtoollista viettää Pesachina Nisan kuun 14. päivä kerran vuodessa, ei joka sunnuntai. Jehovan todistajat ovat väärässä sanoessaan, että Jeesus olisi viettänyt pääsiäisateriaa. Toki synoptikot kertovat, että pääsiäisateriaa valmisteltiin, mutta Johanneksen evankeliumista käy ilmi, että juutalaiset eivät astuneet palatsiin, jotta eivät saastuisi, vaan voisivat viettää pääsiäisateriaa (Joh. 18:28), joten juutalaiset viettivät pääsiäistä vasta seuraavana päivänä, samaan aikaan, kun pääsiäislampaat uhrattiin temppelissä. Täten Paavali voi sanoa, että Jeesus on meidän pääsiäislampaamme (1. Kor. 5:7). 

Kristillisistä kirkkokunnista suurin osa viettää ehtoollista sunnuntaina, perusteena tasan yksi jae Raamatusta, Apt. 20:7:

"Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka."

Leivän murtamisen väitetään tässä tarkoittavan ehtoollista. Kuitenkin juutalaisuudessa ja Raamatussa leivän murtaminen tarkoittaa yksinkertaisesti ateriointia, Apt. 20:46 sanoo, että alkuseurakunta mursi leipää joka päivä, Jeesus murtaa leivän ruokkiessaan väkijoukot (Mt. 15:36), Paavali murtaa leipää laivalla kontekstissa, jossa voi kyse olla ainoastaan tavallisesta syömisestä (Apt. 27:35). Missään kohtaa jaetta ei sanota, että olisi kokoonnuttu viettämään pyhäpäivää, Paavali on seuraavana päivänä lähdössä matkalle, joten kyse on Paavalin läksiäisistä, jota vietettiin sapatin päätyttyä auringon laskettua viikon ensimmäisenä päivänä. Joten Raamatussa ei ole mitään perustetta sellaiselle ajatukselle, että sunnuntai olisi pyhäpäivä, ja että ehtoollista tulisi viettää juuri sunnuntaina.

Joten voimme ehtoollista viettää joko sunnuntaina, kuten tekevät kristityistä suurin osa, vailla mitään perustetta Raamatusta, tai Pesachina, kuten Jehovan todistajat, tai sitten sapattina pyhässä kokouksessa - Raamattu ei anna täysin selvää vastausta. Jeesuksen omista sanoista on selvää, että leipä ja viini merkitsevät hänen ruumistaan ja vertaan, ne ovat Jeesuksen ruumiin ja veren symboli, ehtoollinen nautitaan hänen muistokseen, Jeesuksen veressä on syntien anteeksiantaminen, ei viinissä.

Huomaamme kuinka hullunkuriseksi ehtoollinen on muodostunut kirkossa, jossa alttarilla pyhiä konsekroituja ehtoollisaineita, siis leipää ja viiniä, kumarretaan ja palvotaan, perustuen yksin ehtoollisen asetussanojen hyvin kirjaimelliseen tulkintaan. Zwingli ja Luther väittelivät aiheesta perusteellisesti Marburgissa ja kumpikin lähti tilaisuudesta omasta mielestään voittajana - kuitenkin reformoidussa maailmassa luterilainen kirkko on reaalipreesensoppeineen poikkeus, suurin osa muista evankelisista kirkkokunnista pitää ehtoollista vain symbolisena muistoateriana.

Että meidän pitäisi kirjaimellisesti syödä Jeesuksen ruumis ja veri on mahdoton ajatus siitä syystä, että Raamatussa kielletään veren syöminen monta kertaa. Ensimmäisen kerran verensyöntikielto annetaan Nooalle (1. Moos. 9:4), joten vaikka olisimme Mooseksen laista mitä mieltä tahansa, oli veren syöminen kiellettyä jo ennen Mooseksen lakia ja liittoa. Apostolien kokouksessa (Apt. 15:20) verensyönti kielletään selvästi myös pakanoilta uudessa liitossa, joten pitäisi olla täysin selvää, että kielto syödä verta on ikuinen ja universaali käsky. Jos kerran mitään verta ei saa syödä, miten voisimme kirjaimellisesti syödä Jeesuksen veren ehtoollisella?

"Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä." (Joh. 6:54)

On myös huomattava, että Johannes jostain syystä ei mainitse ehtoollisen asettamisesta viimeisellä aterialla. Johanneksen evankeliumin luvussa 6 moni kuitenkin näkee Jeesuksen puhuvan ehtoollisesta. Sanoohan hän, että minun lihani on totinen (ἀληθής) ruoka ja minun vereni totinen (ἀληθής) juoma. Kuitenkin Jeesus käyttää samaa kreikan sanaa väittäessään olevansa tosi viinipuu (Joh. 15:1). 

Jotta kukaan ei ymmärtäisi Jeesusta väärin, hän jatkaa: "Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä." (Joh. 6:63) Jeesuksen sanat täten, ovat se tosi ruoka ja juoma, jota meidän tulee syödä, jotta meillä olisi iankaikkinen elämä - ei litteä pyöreä öylätti ja sormustillinen viiniä.

Kuitenkin ehtoollinen on pyhä, Paavali käskee tutkia itseään, ennen kuin osallistuu tälle aterialle, ehtoolinen tulee erottaa muusta syömisestä ja juomisesta. Joten onko ehtoollinen kokonaan symbolinen rituaali, vai oikea ateria? Kuitenkin Paavali kutsuu sitä Herran ateriaksi.

Voin myöntää, että en ole täysin varma mitä tismalleen meidän tulisi tehdä nauttiessamme ehtoollista, mutta siitä olen varma, että sunnuntaina alttarilla leivän ja viinin edessä polvistuminen ei voi olla mitä Jeesuksella ja Paavalilla oli mielessä. Kerron sitten kun asia on minulle täysin selvä. Joskus on hyvä myöntää, että ei ole kaikkitietävä, että ei tiedä kaikkia maailman asioita. Lähtökohta minulla kuitenkin on, että Jeesuksen sanoja ei voi tulkita kirjaimellisesti, muussa tapauksessa meidän tulisi uskoa, että Jeesus on todellakin viinipuu. Jos joku tietää, miten ehtoollista tulisi oikein viettää, kertokoon minulle.

Kommentit

Suositut tekstit