Pääsiäisen mysteeri - kolme päivää ja kolme yötä

Pesach, Eczebulun, CC-BY-SA

"Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu. Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa." (1. Kor. 5:7-8)

Paavali kutsuu Kristusta pääsiäislampaaksemme ja puhuu happamattoman leivän juhlasta. Pääsiäinen, eli Pesach, on juutalaisessa kalenterissa Nisan kuun 14. päivän illalla, jolloin nautitaan pääsiäislammasta kitkerien yrttien ja happamattoman leivän kera. Seuraava päivä on pyhän kokouksen päivä, sapatti, jolloin ei saa tehdä työtä ja siitä alkaa viikon mittainen happamattoman leivän juhla, jolloin ei saa syödä mitään hapanta. Viimeisenä päivänä on pyhä kokous (3. Moos. 23:5-8).

Keskellä tätä juhlaa, sapatin jälkeisenä päivänä, on mystinen ensilyhteen heilutuksen juhla. Silloin tuodaan sadosta ensilyhde temppeliin heilutettavaksi (3. Moos. 23:9-14). Tuosta päivästä lasketaan sitten 50 päivää helluntaihin.

Usein esitetään, että Jeesus viimeisenä aterianaan nautti pääsiäisaterian opetuslasten kesken. Nopealla vilkaisulla näyttäisi olevan selvää, että synoptikkojen valossa ateria oli pääsiäisateria, mutta tarkempi tutkimus osoittaa, että näin ei välttämättä ollut. Ensinnäkin Matteus sanoo, että "ensimmäisenä happamattoman leivän päivänä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö" (Mt. 26:17), Markuksen mukaan "Ja ensimmäisenä happamattoman leivän päivänä, kun pääsiäislammas teurastettiin" (Mk. 14:12), Luukkaan mukaan "Niin tuli se happamattoman leivän päivistä, jona pääsiäislammas oli teurastettava" (Lk. 22:7) - kaikki puhuvat happamattoman leivän päivästä, vaikka pääsiäisateria on illalla ennen happamattoman leivän juhlaa. Jo tällä perusteella on epäselvää, mikä päivä oli kyseessä.

Joka tapauksessa huone oli varattuna pääsiäisateriaa varten, ateriaa valmisteltiin, mutta söikö Jeesus viimeisenä aterianaan pääsiäisaterian? Synoptikot mainitsevat kaikki ehtoollisen asettamisen, leipä ja viini siunattiin, mutta pääsiäisaterian keskeisistä elementeistä, lampaasta ja kitkeristä yrteistä nämä eivät mainitse mitään. Johannes sanoo, että he olivat koolla aterialla, ennen pääsiäisjuhlaa (Joh. 13:1-2). Myöhemmin Johannes mainitsee, että fariseukset eivät astuneet palatsiin, jotta eivät saastuisi, vaan voisivat syödä pääsiäisaterian (Joh. 18:28). Joten Johanneksen valossa on selvää, että viimeinen ateria ei ollut pääsiäisateria.

Usein esitetään, että Jeesus ristiinnaulittiin samaan aikaan, kun pääsiäislampaat teurastettiin temppelissä. Täten Paavali voi kutsua Jeesusta meidän pääsiäislampaaksemme. Ei ole mahdollista, että Jeesus sekä nautti pääsiäisaterian, että oli itse pääsiäislammas.

Sapatin Jeesus lepäsi haudassa, samoin opetuslapset pitivät sapatin lain käskyn mukaan (Lk. 23:56). Viikon ensimmäisenä päivänä, sapatin jälkeen, naiset saapuivat haudalle, joka oli tyhjä. Ylösnousemuksen täten oletetaan tapahtuneen varhain sunnuntaina. Tästä syystä käytännössä koko kristikunta pyhittää sapatin sijaan sunnuntain. Edellä mainitsin mystisen ensilyhteen heilutuksen. Se oli keskellä happamattoman leivän juhlaa, sapatin jälkeinen päivä, eli siis sunnuntai. Joten pyhittikö Jeesuksen ylösnousemus jokaisen sunnuntain, vai saiko ensilyhteen heilutuksen mystinen rituaali uuden merkityksen ja täyttymyksen?

Tässä olen olettanut, että Jeesus ristiinnaulittiin perjantaina, lepäsi sapatin haudassa ja nousi ylös kuolleista sunnuntaina. Tähän yhtälöön ei kuitenkaan mitenkään sovi se, että Jeesus itse sanoi olevansa haudasssa kolme päivää ja kolme yötä (Mt. 12:40). Moni arvelee, että Jeesus ristiinnaulittiin keskiviikkona, viettäen täten haudassa yhteensä kolme kokonaista päivää ja neljä yötä. Koska happamattoman leivän juhlan ensimmäinen päivä on sapatti, ei evankeliumeiden mainitsema sapatti ja valmistuspäivä välttämättä tarkoita viikkosapattia.

Myös juutalaisten tulkinnassa ensilyhteen heilutuksen ajankohdasta on eroja, fariseusten mukaan Mooseksen laissa mainittu sapatin jälkeinen päivä oli juhlasapatin jälkeinen päivä, saddukeusten kalenterissa viikkosapatin jälkeinen päivä. Jos Jeesus ristiinnaulittiin keskiviikkona, vahvistaisi tämä saddukeusten näkemyksen oikeaksi, koska silloin ylösnousemus oli ensilyhteen heilutuksen päivänä, viikkosapatin jälkeinen päivä.

Tästä on paha sanoa mitään varmaa. Niitä selityksiä ei pidä uskoa, että kolme päivää ja kolme yötä oli kielikuva, joka tarkoittaa vain kahta yötä ja yhtä kokonaista päivää. Samoin ei pidä kuvitella, että jos Kristus on meidän pääsiäislampaamme, jos Paavali selvästi puhuu happamattoman leivän juhlasta ja käskee meidän viettää tätä juhlaa totuuden happamattomuudessa, että Paavalilla olisi ollut mielessä "kristillinen", kokonaan Mooseksen lain käskystä irrotettu juhla.

Jos seuraamme Raamattua johdonmukaisesti, vietämme tietenkin pääsiäistä Nisan kuun 14. päivä, Mooseksen lain käskyn mukaan. Se että juhla on saanut täyttymyksensä, ei mitenkään voi tarkoittaa, että sitä tulisi nyt viettää johonkin toiseen aikaan. Tulisiko samalla logiikalla sitten syksyn juhlia nyt viettää, koske ne eivät ole saaneet vielä täyttymystään?

Ja Mooseksen laista usein sivuutettu ensilyhteen heilutus, se on päivä, joka sai täyttymyksensä ylösnousemuksessa, ei niin, että sunnuntai on nyt pyhä.

Hag Pesach Sameach!