Pääsiäisen mysteeri - kolme päivää ja kolme yötä

Pesach, Eczebulun, CC-BY-SA

"Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu. Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa." (1. Kor. 5:7-8)

"Ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä, iltahämärässä, on pääsiäinen Herran kunniaksi." (3. Moos. 23:5)

Paavali kutsuu Kristusta pääsiäislampaaksemme ja puhuu happamattoman leivän juhlasta. Pääsiäinen, eli Pesach, on juutalaisessa kalenterissa Nisan kuun 14. päivän illalla, jolloin nautitaan pääsiäislammasta kitkerien yrttien ja happamattoman leivän kera. Seuraava päivä on pyhän kokouksen päivä, sapatti, jolloin ei saa tehdä työtä ja siitä alkaa viikon mittainen happamattoman leivän juhla, jolloin ei saa syödä mitään hapanta. Viimeisenä päivänä on pyhä kokous (3. Moos. 23:5-8).

Keskellä tätä juhlaa, sapatin jälkeisenä päivänä, on mystinen ensilyhteen heilutuksen juhla. Silloin tuodaan sadosta ensilyhde temppeliin heilutettavaksi (3. Moos. 23:9-14). Tuosta päivästä lasketaan sitten 50 päivää helluntaihin.

Usein esitetään, että Jeesus viimeisenä aterianaan nautti pääsiäisaterian opetuslasten kesken. Nopealla vilkaisulla näyttäisi olevan selvää, että synoptikkojen valossa ateria oli pääsiäisateria, mutta tarkempi tutkimus osoittaa, että näin ei välttämättä ollut. Ensinnäkin Matteus sanoo, että "ensimmäisenä happamattoman leivän päivänä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö" (Mt. 26:17), Markuksen mukaan "Ja ensimmäisenä happamattoman leivän päivänä, kun pääsiäislammas teurastettiin" (Mk. 14:12), Luukkaan mukaan "Niin tuli se happamattoman leivän päivistä, jona pääsiäislammas oli teurastettava" (Lk. 22:7) - kaikki puhuvat happamattoman leivän päivästä, vaikka pääsiäisateria on illalla ennen happamattoman leivän juhlaa. Jo tällä perusteella on epäselvää, mikä päivä oli kyseessä.

Joka tapauksessa huone oli varattuna pääsiäisateriaa varten, ateriaa valmisteltiin, mutta söikö Jeesus viimeisenä aterianaan pääsiäisaterian? Synoptikot mainitsevat kaikki ehtoollisen asettamisen, leipä ja viini siunattiin, mutta pääsiäisaterian keskeisistä elementeistä, lampaasta ja kitkeristä yrteistä nämä eivät mainitse mitään. Johannes sanoo, että he olivat koolla aterialla, ennen pääsiäisjuhlaa (Joh. 13:1-2). Myöhemmin Johannes mainitsee, että fariseukset eivät astuneet palatsiin, jotta eivät saastuisi, vaan voisivat syödä pääsiäisaterian (Joh. 18:28). Joten Johanneksen valossa on selvää, että viimeinen ateria ei ollut pääsiäisateria.

Usein esitetään, että Jeesus ristiinnaulittiin samaan aikaan, kun pääsiäislampaat teurastettiin temppelissä. Täten Paavali voi kutsua Jeshuaa meidän pääsiäislampaaksemme. Ei ole mahdollista, että Jeshua sekä nautti pääsiäisaterian, että oli itse pääsiäislammas.

Sapatin Jeshua lepäsi haudassa, samoin opetuslapset pitivät sapatin lain käskyn mukaan (Lk. 23:56). Viikon ensimmäisenä päivänä, sapatin jälkeen, naiset saapuivat haudalle, joka oli tyhjä. Ylösnousemuksen täten oletetaan tapahtuneen varhain sunnuntaina. Tästä syystä käytännössä koko kristikunta pyhittää sapatin sijaan sunnuntain. Edellä mainitsin mystisen ensilyhteen heilutuksen. Se oli keskellä happamattoman leivän juhlaa, sapatin jälkeinen päivä, eli siis sunnuntai. Joten pyhittikö Jeshuan ylösnousemus jokaisen sunnuntain, vai saiko ensilyhteen heilutuksen mystinen rituaali uuden merkityksen ja täyttymyksen?

Tässä olen olettanut, että Jeshua ristiinnaulittiin perjantaina, lepäsi sapatin haudassa ja nousi ylös kuolleista sunnuntaina. Tähän yhtälöön ei kuitenkaan mitenkään sovi se, että Jeshua itse sanoi olevansa haudasssa kolme päivää ja kolme yötä (Mt. 12:40). Moni arvelee, että Jeshua ristiinnaulittiin keskiviikkona, viettäen täten haudassa yhteensä kolme kokonaista päivää ja neljä yötä. Koska happamattoman leivän juhlan ensimmäinen päivä on sapatti, ei evankeliumeiden mainitsema sapatti ja valmistuspäivä välttämättä tarkoita viikkosapattia.

Myös juutalaisten tulkinnassa ensilyhteen heilutuksen ajankohdasta on eroja, fariseusten mukaan Mooseksen laissa mainittu sapatin jälkeinen päivä oli juhlasapatin jälkeinen päivä, saddukeusten kalenterissa viikkosapatin jälkeinen päivä. Jos Jeshua ristiinnaulittiin keskiviikkona, vahvistaisi tämä saddukeusten näkemyksen oikeaksi, koska silloin ylösnousemus oli ensilyhteen heilutuksen päivänä, viikkosapatin jälkeinen päivä.

Tästä on paha sanoa mitään varmaa. Niitä selityksiä ei pidä uskoa, että kolme päivää ja kolme yötä oli kielikuva, joka tarkoittaa vain kahta yötä ja yhtä kokonaista päivää. Samoin ei pidä kuvitella, että jos Kristus on meidän pääsiäislampaamme, jos Paavali selvästi puhuu happamattoman leivän juhlasta ja käskee meidän viettää tätä juhlaa totuuden happamattomuudessa, että Paavalilla olisi ollut mielessä "kristillinen", kokonaan Mooseksen lain käskystä irrotettu juhla.

Jos seuraamme Raamattua johdonmukaisesti, vietämme tietenkin pääsiäistä Nisan kuun 14. päivä, Mooseksen lain käskyn mukaan. Se että juhla on saanut täyttymyksensä, ei mitenkään voi tarkoittaa, että sitä tulisi nyt viettää johonkin toiseen aikaan. Tulisiko samalla logiikalla sitten syksyn juhlia nyt viettää, koske ne eivät ole saaneet vielä täyttymystään?

Ja Mooseksen laista usein sivuutettu ensilyhteen heilutus, se on päivä, joka sai täyttymyksensä ylösnousemuksessa, ei niin, että sunnuntai on nyt pyhä.

Pääsiäisaterian ajankohdasta on erimielisyyksiä. Raamatun käsky on:

"vaan siinä paikassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee nimensä asuinsijaksi, teurasta pääsiäisuhri, ehtoolla, auringon laskiessa, sinä määrähetkenä, jona Egyptistä lähdit." (5. Moos. 16:6)

Ja:

"Ja ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä, on pääsiäinen Herran kunniaksi." (4. Moos. 28:16)

Ja:

"viettäkööt sitä toisen kuukauden neljäntenätoista päivänä, iltahämärässä. Happamattoman leivän ja katkerain yrttien kanssa he syökööt pääsiäislampaan." (4. Moos. 9:11)

Tässä "iltahämärässä" on hepreaksi "בֵּ֥ין הָעַרְבַּ֖יִם" - kirjaimellisesti iltojen välissä. Yksin heprean pohjalta ei ole täysin selvää, milloin pääsiäisateria on vietettävä. Kun otamme huomioon, että juutalaisessa ajattelussa päivä alkaa illasta, auringonlaskusta, voimme ymmärtää, että jos pääsiäisateria on syötävä "iltahämärässä", se voi tarkoittaa joko 14. Nisan kuun päivän alkua, auringon laskettua, tai sitten päivän loppua, aikaa ennen auringonlaskua.

Alkaako ilta auringonlaskusta vai jo aiemmin?

5. Moos. 16:6 tukisi sitä näkemystä, että pääsiäisateria on syötävä auringon laskiessa, eli päivän lopussa, juuri ennen happamattoman leivän juhlan ensimmäistä päivää. Lisää tukea tälle näkemykselle saamme tästä:

"Seitsemän päivää syökää happamatonta leipää; jo ensimmäisenä päivänä korjatkaa pois hapan taikina taloistanne. Sillä jokainen, joka hapanta syö, ensimmäisestä päivästä seitsemänteen päivään asti, hävitettäköön Israelista." (2. Moos. 12:15)

Jos happamatonta leipää olisi syöty jo 14. päivän alussa, happamatonta leipä syötäisiin yhteensä kahdeksan päivää. Nyt sitä on syötävä seitsemän päivää. Päätämme täten, että koska pääsiäislampaan ja kitkerien yrttien kera syötiin happamatonta leipää 14. päivän lopusta asti, happamatonta leipää syödään yhteensä seitsemän päivää ja siihen päälle pari tuntia pääsiäisateriasta, jolloin siis mitään hapanta enää ei syöty.

"Se on oleva teille levon päivä, kurittakaa itseänne paastolla. Kuukauden yhdeksäntenä päivänä illalla, illasta iltaan, pitäkää tämä sapatti." (3. Moos. 23:32)

Tämän jakeen perusteella näyttäisi siltä, että ilta on aika auringonlaskun jälkeen, josta alkaa uusi päivä. Kuitenkin 2. Moos. käytetty ilmaisu on eri - iltojen välissä, käännetty usein "iltahämärissä". Raamatun ilmaisu "ilta" ei ole mikään tarkka määre.

"Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"" (Joh. 20:19)

Emme voi olettaa, että Tanakhin hepreankieliset termit olisivat käsitteellisesti tismalleen samat kuin Apostolisten kirjoitusten kreikan vastineet. Tässä kuitenkin näemme, että ilta ei voinut olla vuorokauden alussa, vaan sen lopussa.

Evankeliumeista saamme vahvistusta tälle ajankohdalle. Evankeliumit mainitsevat kaikki valmistuspäivän:

"Seuraavana päivänä, joka oli valmistuspäivän jälkeinen, ylipapit ja fariseukset kokoontuivat Pilatuksen luo" (Mt. 27:62)

"Ja kun jo oli tullut ilta, ja koska oli valmistuspäivä, se on sapatin aattopäivä," (Mk. 15:42)

"Ja silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan." (Lk. 23:54)

"Ja oli pääsiäisen valmistuspäivä, noin kuudes hetki. Ja hän sanoi juutalaisille: "Katso, teidän kuninkaanne!"" (Joh. 19:14)

Jos pääsiäisen juhlallisuudet olisi aloitettu Jeshuan viettäessä opetuslastensa kanssa viimeistä ateriaa, missä mielessä päivä olisi ollut valmistuspäivä? Selvästi Jeshuan viimeinen ateria ei ollut pääsiäisateria, vaikka pääsiäistä jo valmisteltiin. Jeshua ristiinnaulittiin Pesachin valmistuspäivänä, Nisan kuun 14. päivä iltapäivällä, samaan aikaan, kun lampaat teurastettiin ja valmistauduttiin syömään Pesach-lammas iltapäivällä auringon laskiessa.

"Niin he veivät Jeesuksen Kaifaan luota palatsiin; ja oli varhainen aamu. Ja itse he eivät menneet sisälle palatsiin, etteivät saastuisi, vaan saattaisivat syödä pääsiäislammasta." (Joh. 18:28)

Jeshuan aikaan siis ainakin jotkut juutalaiset söivät pääsiäisaterian vasta 14. päivän lopussa. Koska pääsiäislampaasta ei saanut säästää mitään aamuun, fariseukset, jotka rakensivat aitoja Tooran käskyjen ympärille, jotta varmuudella eivät rikkoisi Tooran pyhää käskyä, eivät varmasti olisi säästäneet pääsiäislampaasta mitään aamuksi, vaan olisivat syöneet sen edellisenä iltana.

Voimme siis päättää, että Pesach-ateria on nautittava Nisan kuun 14.päivän lopussa, ennen auringonlaskua. Näin siis pääsiäisateria aloittaa juhlallisuudet, jotka jatkuvat happamattoman leivän juhlan ajan seitsemän päivää. Juutalaisuudessa ajankohdasta ei ole epäselvyyttää, mutta messiaanisissa piireissä näkee eri tulkintoja tästä juhlan ajankohdasta. Tietenkään juutalaiset eivät ole kaikesta oikeassa, mutta varsin painava peruste Pesachin ajankohdalle on kuitenkin juutalainen traditio, joka on tuhansia vuosia vanha, eivätkä juutalaiset vaihda heille pyhiä rituaaleja hetken mielijohteesta.

Onko kysymyksellä mitään merkitystä? Miksi olisi väliä sillä, milloin syömme lammasta? Asia on tärkeä. Koska Jumala on pyhässä sanassaan käskenyt meidän syödä Pesach-lammasta happamattoman leivän ja kitkerien yrttien kera Nisan kuun 14. päivä iltahämärissä, on oikealla ajankohdalla merkitystä. Emmehän me Jeshuan ylösnousemusta, syntymää, tai taivaaseen astumistakaan vietä aivan milloin hyvänsä, emmehän? ;)

Tässä 119-ministries näkemys pääsiäisviikon kronologiasta: