Luther ja laittomuuden salaisuus
"Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista." (Room. 8:2)
Nämä sanat ovat täynnä lohdutusta. Kun laki ja omatunto sanovat, että olet tehnyt syntiä, voi vastata: Se on totta, minä olen tehnyt syntiä. Niin, siitä sinä saat myös Herramme Jumalan rangaistuksen ja tuomion. Ei, ei niin! Mutta Jumalan lakihan sanoo niin, eikä se varmasti valehtele. Mitä laki minulle kuuluu? Eikö se kuulu sinulle? Miten tämä on mahdollista? Siten, että minulla toinen laki, joka pakottaa tuon ensimmäisen lain vaikenemaan: vapaus. Mikä vapaus? Kristuksen vapaus, sillä Kristus on vapauttanut minut laista. Siksi laki, joka puhuu jumalattomille, ei ole minulle laki, vaan minun lakini on vapaus, ja se sitoo tuon toisen lain, joka haluaa tuomita minut. Siten laki, joka aikanaan sitoi minua ja piti minua vankinaan, joutuu vuorostaan armon ja vapauden vangiksi. Vapaudestahan on nyt tullut minun lakini, ja se sanoo sille toiselle laille, joka minua syyttää: Sinä et saa sitoa tätä ihmistä etkä ottaaa häntä vangiksesi, vielä vähemmän tuomita häntä, vaan minä otan vangikseni sinut ja sidon jalkasi. Niin sinä et voi tehdä mitään tälle ihmiselle, joka elää Kristukselle ja on sinulle kuollut.
- Martti Luther
Luther siteeraa apostoli Paavalia, joka toki esittää, että elämän hengen laki on eri asia kuin synnin ja kuoleman laki. Kiistatta on selvää, että olemme vapaat kuoleman ja synnin laista. Tässä tekstissä Luther ei suoraan sano, että kuoleman ja synnin laki olisi Mooseksen laki, mutta Galatalaiskirjeen kommentaarissa hän antaa ymmärtää asian olevan näin:
"Laki oli Kristukseen asti, kuten Paavali sanoo - Kristus on lain loppu (Room. 10:4), kun hän saapui, Mooses lakkasi lakeineen, ympärileikkauksineen, uhreineen, sapatteineen ja myös, kaikkine profeettoineen."
Luther ei osannut alkukieliä kovinkaan hyvin. Room. 10:4 kreikan sana τελος tarkoittaa pikemminkin päämäärää kuin loppua. Paavali täten ei sano, että Kristus on lain loppu, vaan että Kristus on lain päämäärä. Jeesus itse sanoo, että Mooses on kirjoittanut hänestä (Joh. 5:46), koko Mooseksen laki "tähtää" Jeesukseen, lain täyttäjään. Onko laki täten kumottu Kristuksen saavuttua? Jeesus itse sanoo täysin suoraan, että hän ei tullut kumoamaan lakia, että laista ei katoa pieninkään piirto, että niitä kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi, jotka noudattavat pienintäkin käskyä (Mt. 5:17-19). Täten on täysin mahdoton ajatus, että Kristus olisi lain loppu, joka ajatus perustuu yksinkertaisesti virheelliseen käännökseen kreikasta.
Luther käyttää vain yhtä termiä, "laki". Kristus on vapauttanut meidät laista. Mistä laista? Mooseksen laista, Kristuksen laista, synnin ja kuoleman laista vai elämän hengen laista? Luther hämmentää kaikella voimalla. Lain hän rinnastaa syntiin ja kuolemaan, mutta lopputulos Lutherilla on, että Kristus on vapauttanut meidät Mooseksen lain orjuudesta, kuten hän sanoo, Kristuksessa sapatit, ympärileikkaukset ja profeetat on kumottu. Tällainen ajatus on täysin mahdoton, kun otamme huomioon Jeesuksen omat sanat, joiden mukaan hän ei tullut kumoamaan lakia ja profeettoja (Mt. 5:17-19).
Kun kerran seurakunta on perinpohjin eksytetty, on helppo tuputtaa heille sellainen ajatus, jonka Luther tässä taidokkaasti pohjustaa, että laki on paha asia, laki syyttää meitä, laki tuomitsee meidät - laki jopa tappaa. Paavalin mukaan Mooseksen laki on pyhä, vanhurskas ja hyvä (Room. 7:12), Daavidin mukaan täydellinen (Ps. 19:8) ja Tooran mukaan peräti ikuinen (esim. 3. Moos. 16:34).
Voisiko olla mahdollista, että synnin ja kuoleman laki on eri asia kuin Jumalan pyhä, vanhurskas, hyvä, täydellinen ja ikuinen laki? Suurenmoisessa psalmissa 119 psalmista ylistää Jumalan pyhää lakia 176 jakeen verran. Laki on hänen sydämessään, hän rakastaa sitä enemmän kuin kultaa tai helmiä. Voisiko meillä olla lakiin sama asenne? Mitä Luther tarkoittaa vapauden lailla? Sen täytyy olla orjuuden vastakohta. Miten Jumalan pyhän lain noudattaminen voisi olla orjuutta? Nyt Lutherin mukaan olemme vapauden laissa, Kristus on vapauttanut meidät lain orjuudesta ja lailla ei ole mitään osaa eikä arpaa meidän elämässämme. Tällainen laittomuuden tila on Lutherille vapautta. Kuka meistä ei haluaisi olla vapaa?
Tällaisesta vapautuksesta lain orjuudesta ei Jeesus itse puhunut sanaakaan, eikä Paavali. Johanneksen mukaan rakkaus Jumalaan on sitä, että pidämme Jumalan käskyt, eivätkä ne ole raskaat (1. Joh. 5:3). Täten on täysin mahdoton ajatus, että Kristus olisi vapauttanut meidät jostakin, joka alunperinkään ei ollut orjuutta. Kun ymmärrämme, että Jumalan laki on vain ja ainoastaan hyvä asia, noudatamme sitä mielellämme, meditoimme sitä päivin ja öin (Ps. 1:1) ja rakastamme koko sydämestämme. Yksinkertaisesti Mooseksen laissa on ilmaistuna Jumalan tahto meitä kohtaan, jos haluamme seurata Jeesusta, noudatamme koko Jumalan kansalleen antamaa lakia ilman mitään mutinoita.
Paavali varoittaa Tessalonikalaisten seurakuntaa laittomuuden salaisuudesta ja laittomuuden ihmisestä. On syytä lainata koko konteksti:
"Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala. Ettekö muista, että minä, kun vielä olin teidän tykönänne, sanoin tämän teille? Ja nyt te tiedätte, mikä pidättää, niin että hän vasta ajallansa ilmestyy. Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen." (2. Tess. 2:3-12)
Eikö Saatana jo paratiisissa kyseenalaistanut Jumalan lain? Eikö hän sanonut, että onko Jumala todella sanonut? Eikö Saatanan pyrkimys tänään ole tismalleen sama, saada seurakunta tekemään syntiä ja rikkomaan Jumalan lakia? Laittomuuden ihminen ja laittomuuden salaisuus ei voi tarkoittaa mitään muuta, kuin henkilöä, joka kyseenalaistaa Jumalan lain, joka eksyttää seurakuntaa ja saa uskovat rikkomaan Jumalan pyhää lakia. Toki aikojen lopulla hän on jopa asettuva temppeliin (jota ei ole pakko tulkita kirjaimellisesti) ja julistaa olevansa itse Jumala. Martti Luther käsittääkseni ei koskaan astunut temppeliin, eikä julistanut itse olevansa Jumala - mutta eikö juuri hän opettanut, kuinka Kristus on vapauttanut meidät Mooseksen lain kahleista?
Eikö Luther kerta toisensa jälkeen kirjoituksissaan rinnastanut Jumalan pyhän lain kuolemaan, syntiin ja perkeleeseen, niin että Jumalan pyhä laki onkin nyt paha, julma ja hirmuinen? Lutherin teologiassa Jumalan lain ainoa tarkoitus oli osoittaa synti, ajaa ihminen nurkkaan, niin että hänen on pakko turvautua Kristukseen. Kerran kun synti on näytetty, ihminen on Kristuksen kautta vapaa laista - ja johtopäätös on, että kerran Kristuksessa uskovan enää ei tarvitse murehtia laista.
Mikäli opettaja sanoisi suoraan, että nyt saa tappaa, varastaa tai tehdä huorin, hänelle osoitettaisiin seurakunnassa nopeasti ovea. Paavalin mukaan tämä laittomuuden salaisuus oli jo vaikuttamassa, mutta jokin pidätteli sitä. Emme tiedä varmuudella, mitä tuo jokin oli. Mutta laittomuuden ihmisen pyrkimyksistä ei ole mitään epäselvää, kuten jo kreikan pohjalta ymmärrämme, hän vastustaa lakia (ανομιας a + nomos). Koska laittomuuden ihminen tulee Saatanan vaikutuksesta valheen koko voimalla, ei hän voi suoraan opettaa vastoin Raamatun totuuksia. Hän toimii kuten Luther - hämmentää, eksyttää ja sekoittaa asioita, kunnes pää on niin pyörällä, että valhe menee läpi. Tuo valhe Lutherilla on, että Kristus on vapauttanut meidät lain orjuudesta, nyt laki ei enää koske meitä. Seuraus tästä on, että seurakunnassa uskovan ei tarvitse noudattaa lakia. Huomaatteko, kuinka laittomuuden ihminen on vaikuttanut kirkossa jo lähes kaksituhatta vuotta, milloin kirkkoisien, milloin Lutherin hahmossa?
Ja kirkossa opettajat jatkavat Lutherin viitoittamalla tiellä. Jos nyt joku pyhittää sapatinpäivän, häntä pidetään omavanhurskaana ja tekopyhänä fariseuksena, joka elää lain orjuudessa. Jos noudatat ruokasäädöksiä, olet langennut pois armosta. Jos uskallat ehdottaa, että eikö Jumalan pyhää lakia pitäisi noudattaa, sinulle osoitetatan ovea hyvin pian.
Luther ei osannut edes kymmentä käskyä. Jos luet Lutherin molemmat katekismukset tarkkaan, huomaat, että toinen käsky loistaa poissaolollaan. Missään kohtaa Luther ei vaivaudu sanomaan, että toisessa käskyssä kielletään tekemästä kuvia. Neljännestä käskystä, käskystä pyhittää sapatinpäivä, Luther selostaa pitkälti. Lopputulos on, että tämä käsky ei koske meitä. Kymmenessä käskyssä täten Lutherin mukaan on peräti kaksi käskyä, jotka eivät koske meitä. Miten tällainen opetus on mahdollista ja miten on mahdollista, että tällaista opettajaa pidetään suurena uskonpuhdistajana, rakkaana oppi-isänä, armoitettuna teologian tohtorina ja suurena uskon sankarina, esikuvana kaikille uskoville?
Laittomuuden salaisuuden ymmärrettyämme näemme, miksi Luther on niin suosittu. Kuka haluaisi kuulla, että meidän tulee noudattaa joitakin tuhansia vuosia vanhoja käskyjä? Eikö olekin paljon mukavampi kuulla, että olemme vapauden laissa, meillä on suuri vapaus ja Kristus on peräti lain loppu, laki ei koske meitä, laki ei kuulu meille, laki ei voi meitä syyttää? Huomaamme täten, että Martti Luther on laittomuuden ihminen, josta Paavali meitä varoittaa. Laittomuuden salaisuus on vaikuttanut jo lähes parituhatta vuotta kirkossa, alkaen kirkkoisistä, jotka opettivat, että meillä ei saa olla mitään yhteistä "noiden kirottujen juutalaisten kanssa". Täten sapatti ei kuulu kristityille, vaikka se löytyykin kymmenestä käskystä ja toistetaan monta kertaa Vanhassa testamentissa. Nyt meidän pitäisi pyhittää sapatin sijaan sunnuntai, josta ei ole Raamatussa ainuttakaan käskyä.
Kuulen, että laki kuului vain vanhaan liittoon. Kuitenkin sanassaan Jumala tekee täysin selväksi, että Mooseksen laki on ikuinen. Jeremian mukaan uusi liitto solmitaan Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa ja siinä Toora kirjoitetaan heidän sydämiinsä (Jer. 31:33). Emme löydä Raamatusta ainuttakaan kuvausta uudesta liitosta, jossa olisi voimassa jokin toinen laki. Jeesuksen sanat vuorisaarnassa eivät kuulu pelkästään juutalaisille (Mt. 5:17-19). Paavali sanoo täysin suoraan, että me vahvistamme lain (Room. 3:31).
Asia on lopulta varsin yksinkertainen. Jos haluamme elää Jumalan tahdon mukaista elämää, noudatamme koko sydämestämme Jumalan kansalleen antamaa pyhää lakia, meditoimme sitä aamuin ja illoin, kiedomme sen käsivartemme ympärille ja kirjoitamme talomme portteihin. Sidomme tupsut vaatteemme kulmiin, jotta muistaisimme Jumalan lain ja jos tahdomme seurata Messiastamme Jeesusta, noudatamme ilomielin koko Jumalan pyhää, vanhurskasta, hyvää, täydellistä ja ikuista lakia.
"Vaan sana on sinua aivan lähellä, sinun suussasi ja sydämessäsi, niin että voit sen täyttää." (5. Moos. 30:14)
Hylkäämme kirkkoisien ja Lutherin laittomuuden salaisuudet ja palaamme takaisin yksin Raamatun opetukseen. Ennen kuin huomaammekaan, saamme lain noudattamisesta suuren siunauksen, joka on Mooseksen laissa luvattu monta kertaa. Ymmärrämme Paavalin opetuksen, että meidän tulee olla hänen seuraajiaan, kuten hän on Jeesuksen seuraaja. Miten on mahdollista seurata juutalaista Jeesusta, jos emme elä kuten hän eli? Eikö Jeesus ole meille esikuva, kuinka elää Jumalaa miellyttävää elämää? Siihen kuuluu tietenkin Mooseksen lain käskyjen noudattaminen. Asia ei ratkea yhdessä päivässä, ei viikossa eikä edes vuodessa, onhan kirkko rakentanut valheitaan jo lähes kaksituhatta vuotta. Kirkon opettajat tullaan tuomitsemaan muita ankarammin. Seurakunta on syytön siihen, että opettajat ovat heitä Lutherin hengessä johdattaneet harhaan. Monella on vilpitön halua seurata Raamatun ohjeita, mutta se ei onnistu niin kauan kun käy kirkossa kuuntelemassa salaisuuksia laittomuudesta.
Tie totuuteen löytyy, kun vain etsii ja uskaltaa jättää kirkon. Se on ainoa vaihtoehto. Luther opetti, että yksin Raamatun tulee olla meidän auktoriteettimme, mutta ironista kyllä, nyt kirkossa Luther on korkein opettaja ja ylin auktoriteetti. Voiko kukaan rehellisesti sanoa ymmärtävänsä Lutherin opetuksen punaisen langan? Jumala sanoo sanassaan kyllin monta kertaa täysin selvästi, että noudattakaa ikuisesti koko tätä lakia. Tarvitaan Lutherin yli kaksisataa teosta valheita sekottamaan tämä pakka niin totaalisesti, että nyt olemme vapaat lain orjuudesta, Kristus on lain loppu ja laki on kumottu totaalisesti. Mikäli haluaa ymmärtää Lutherin todellisia tarkoitusperiä, kannattaa lukea Lutherin teos "Juutalaisista ja heidän valheistaan". Siinä Luther paljastaa todelliset kasvonsa. Maskit on riisuttu ja meille näyttäytyy itse Antikristus, laittomuuden ihminen, koko karmeudessaan. Sitten on helpompi hylätä Luther ja keskittyä yksin Raamatun opetukseen, yksin Jeesuksen, Mestarimme opetukseen ja seurata yksin häntä, ei Lutheria. Hyvästi Luther, kiitos kaikesta, mutta emme tarvitse sinua mihinkään, kaikkein vähiten kertomaan meille laista ja evankeliumista, josta sinä raukka et tiedä yhtään mitään. Amen.
P.S. Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. (Joh. 3:16) Emme pelastu lakia noudattamalla, mutta jos kerran meidät on lunastettu kalliilla hinnalla, miten voisimme palata takaisin entiseen elämäämme tekemään syntiä? Emme noudata lakia, jotta pelastuisimme, vaan koska meidät on pelastettu. Lutherille evankeliumi merkitsi vapautusta laista, irtautumista Mooseksen lain hirvittävästä orjuudesta. Kun ymmärrämme, kuinka laki on meille hyväksi, emme aseta lakia ja evankeliumia vastakkain, vaan kerran pelastettuina noudatamme iloisin mielin koko lakia.
Kiitos Late! Oikein hyvä kirjoitus.
VastaaPoista