Luku 1 - Jeesuksen vuorisaarna

Matteuksen evankeliumi, mikäli se kertoo tapahtumista kronologisessa järjestyksessä, sijoittaa Jeesuksen vuorisaarnan (Mt. 5-7) Jeesuksen julkisen toiminnan alkuun. Suuri joukko ihmisiä on kokoontunut vuoren juurelle, mahdollisesti tuhansia kuulijoita, ja Jeesus avaa sanaisen arkkunsa tavalla, joka muuttaa koko maailman, kirjaimellisesti. 

Jeesus julistaa autuaiksi koko joukon ihmisiä, joita yleensä ei arvostettu maailmassa, eikä riittävästi arvosteta nykyäänkään. Autuaita ovat Jeesuksen mukaan köyhät, murheelliset, hiljaiset, vanhurskautta janoavat, laupiaat, puhdassydämiset, rauhantekijät, vainotut ja pilkatut. Yhä edelleen yhteiskunnassamme arvostetaan rikkaita, rehvastelijoita, omasta mielestään hurskaita, keinottelijoita ja härskisti omalla epärehellisyydellään menestyneitä. Tässä, kuten myöhemminkin, Jeesus asettuu selvästi köyhän, kurjan ja heikon puolelle. Menestysteologia opettaa yhä, että köyhyys ja sairaudet johtuvat uskon puutteesta, että Jeesuksen seuraaja on väistämättä rikas ja terve. Jeesukselle tällainen menestysteologia olisi ollut täysin vierasta.

Autuaaksi julistamisen jälkeen seuraa pätkä, joka uskomatonta kyllä hypätään yli monessa vuorisaarnaa käsittelevässä teoksessa, tai se kumotaan vain lyhyesti vetoamalla Raamatun "kokonaisopetukseen". Katsotaan, mitä Jeesus sanoo.

"Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa." (Mt. 5:17-19)

Jeesus sanoo tässä aivan suoraan, että ei ole tullut kumoamaan lakia, eikä profeettoja. Yhä uudestaan saan kuulla, että Jeesus kumosi lain. Luther esittää Galatalaiskirjeen kommentaarissaan, että Kristuksessa ympärileikkaukset, sapatit, lait ja profeetat on kaikki kumottu, mikä on täysi vastakohta sille, mitä Jeesus itse opettaa. Useissa keskusteluissa en ole saanut mitään vastausta näihin jakeisiin. Ne vain sivuutetaan tai jätetään kommentoimatta. Jotkut selittävät, että Jeesus oli lain alla ja puhui juutalaisille, jotka olivat edelleen lain alla. Näille lakia ei ole kumottu, se nyt vain koski tiettyä joukkoa ihmisiä tiettyyn aikaan tietyssä paikassa.

Jos vuorisaarna koski vain juutalaisia 2000 vuotta sitten ja jos laki oli voimassa ainoastaan Jeesuksen ylösnousemukseen asti, miksi Jeesus seuraavaksi esittää, että kunnes taivas ja maa katoavat, laista ei katoa pieninkään piirto? Vastaukseksi olen kuullut, että kirjallisessa muodossa laki tulee olemaan aina tallessa, kukaan ei voi tuhansista käsikirjoituksista poistaa lakia, vaan se pysyy maailman loppuun asti, mutta ei koske meitä. Jos laki oli voimassa ainoastaan Jeesuksen ylösnousemukseen asti, miksi Jeesus koki tarpeelliseksi painottaa, että nyt tulee lakia vielä muutama vuosi noudattaa? Jos laki koski vain juutalaisia, onko koko vuorisaarna vain juutalaisille? Millä kriteereillä päätämme, mikä Jeesuksen opetus koskee kaikkia ja mikä ainoastaan juutalaisia?

Jos laki ei koske meitä, miksi Jeesus seuraavaksi esittää, että niitä kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi, jotka noudattavat pienintäkin käskyä? Vastaukseksi on esitetty, että katso mitä sanotaan seuraavassa jakeessa, miksi leikkaat lainauksesi tuohon jakeeseen 19 asti? Hyvä on, katsotaan, mitä Jeesus sanoo jakeessa 20:

"Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan." (Mt. 5:20)

Nyt esitetään, että Jeesus tässä antaa meille täysin mahdottoman tehtävän, meidän tulee olla vanhurskaampia kuin kirjanoppineet ja fariseukset - täysin mahdotonta, omistivathan fariseukset ja kirjanoppineet koko elämänsä lain yksityiskohtaisten ja pienimpienkin säädösten opiskelulle! Jeesus tässä asettaa lain ja evankeliumin vastakkain, noudata lakia, niin pelastut, mutta tulet huomaamaan, että se on mahdotonta. Ainoa tie pelastukseen on Jumalan armo, usko ylösnousseeseen Kristukseen, niin sinä pelastut, lakia noudattamalla ei kukaan voi pelastua, ellei sitten tosissaan usko olevansa vanhurskaampi kuin fariseukset, jotka pesivät käsivartensa kyynärpäihin asti ennen ruokailua ja mittasivat kepillä jokaisen sapattina ottamansa askeleen.

Mitä Jeesus itse sanoo fariseuksista? Jeesus kutsuu heitä ulkokultaisiksi ja tekopyhiksi (Mt. 23), jotka perinnäissäännöllään kumoavat Jumalan käskyn (Mk. 7:9). Jos kerran fariseukset ja kirjanoppineet eivät noudattaneet lakia, on helppo olla heitä vanhurskaampi. Jeesuksen sanoja, että meidän tulee olla vanhurskaampia kuin oman aikansa korruptoituneet uskonnolliset johtajat, ei voi kääntää päälaelleen, niin että nyt olisikin vanhurskautta olla noudattamatta lakia.

Yksinkertaisesti Jeesus opettaa tässä, että meidän tulee noudattaa pienintäkin käskyä. Nämä sanat lyövät kristittyä vasten kasvoja, moni on lukenut vuorisaarnan monta kertaa, mutta löytää jakeet 5:17-19 vasta kun hänelle niistä huomautetaan. Olen kuullut monen maallikon sanovan, että kas, enpä ole aiemmin huomannut, mitä tässä sanotaan. Oppineet taas ovat oppineet pyörtämään nämä sanat vetoamalla Raamatun "kokonaisilmoitukseen", siihen, mitä toisaalla sanotaan laista, kuten Roomalaiskirjeeseen, Galatalaiskirjeeseen tai Heprealaiskirjeeseen, joita käsittelen myöhemmin.

Jos kerran Jeesuksen vuorisaarna on selvästi universaali ja ikuinen opetus suoraan Mestariltamme, emme voi kumota näitä sanoja, ohittaa niitä tai kumota niitä minkään toisen jakeen perusteella. Jos Messiaan oma opetus on näin selvä, voidaanko niitä kumota millään toisella jakeella?

Mutta kuulen joidenkin sanovan, Jeesus tässä opettaa, että on kaksi tietä pelastukseen, laki ja evankeliumi, ja Jeesus tässä opettaa, kuinka kukaan ei voi täyttää lakia. Jeesus ei opeta mitään sellaista. Toorassa sanotaan, että me voimme täyttää lain:

"Sillä tämä käsky, jonka minä tänä päivänä sinulle annan, ei ole sinulle vaikea täyttää eikä liian kaukana. Se ei ole taivaassa, eikä sinun tarvitse sanoa: 'Kuka nousisi meidän puolestamme taivaaseen noutamaan sen meille ja julistaisi sen meille, että me sen täyttäisimme?' Se ei ole meren takana, eikä sinun tarvitse sanoa: 'Kuka menisi meidän puolestamme meren taakse noutamaan sen meille ja julistaisi sen meille, että me sen täyttäisimme?' Vaan sana on sinua aivan lähellä, sinun suussasi ja sydämessäsi, niin että voit sen täyttää." (5. Moos. 30:11-14)

Mooseksen laissa sanotaan, että me voimme täyttää lain. Meillä täten ei ole mitään tekosyytä olla noudattamatta lakia. Mitä tämä tarkoittaa? Että noudatamme lakia viimeiseen piirtoon saakka, elämme synnittömän elämän ja pelastumme omavanhurskautemme ansiosta? Sitä se ei tarkoita. Se tarkoittaa vain, että Jumala ei säätänyt mahdotonta lakia meille taakaksi ja kompastukseksi, hän ei antanut meille lakia, joka on mahdoton noudattaa vain syyttääksemme meitä siitä, että emme voi sitä noudattaa. Jumalan laki on pyhä, vanhurskas ja hyvä (Room. 7:12), täydellinen (Ps. 19:8) ja ikuinen (Ps. 119:89,160) ja me voimme sen täyttää, jos vain haluamme.

Jokainen meistä siis voi täyttää lain, jos vain tahtoo. Se ei ole mahdotonta. Jos nyt joku huomaa rikkoneensa lakia jossakin kohtaa, niin opetukseni koko päämäärä on tässä - vika ei ole laissa, vaan meissä. Jos olemme rikkoneet lakia, jota meidän on mahdollista noudattaa, olemme sitä suurempia syntisiä ja sitä enemmän tarvitsemme Jumalan armoa.

Huomaamme täten, että laki ei ole armoa vastaan. Jos meidät on kerran pelastettu, noudatamme koko sydämestämme Jumalan pyhää lakia, aivan pienintäkin käskyä, kuten Mestarimme Jeesus opettaa vuorisaarnassa.

Seuraavaksi vuorisaarnassa Jeesus antaa joukon ohjeita, jonka hän aloittaa "olette kuulleet" tai "teille on opetettu". Usein esitetään, että Jeesus tässä esittää Mooseksen lain käskyn, jonka sitten kumoaa. Mutta Jeesus ei sano, että "on kirjoitettu", vaan että "olette kuulleet". Täten Jeesus ei käsittele Mooseksen lain käskyjä sinänsä, vaan yleisesti Jeesuksen aikana opetettuja vääriä uskomuksia laista.

Jeesus sanoo, että olette kuulleet, "älä tapa", mutta korostaa, että veljeä ei saa edes vihata. Jeesus ei tässä kumoa Mooseksen lain käskyä, eikä sano, että nyt saa tappaa, vaan selvästi käsky on edelleen voimassa. Nyt Jeesus korostaa, että ei saa edes vihata, ketään ei saa haukkua tyhjänpäiväiseksi hulluksi. Jeesus tulkitsee lakia, hän ei kumoa eikä muuta sitä.

Samoin käsky "älä tee huorin" on edelleen voimassa, mutta Jeesus opettaa, että naista ei saa edes mielessään himoita. Kova sana meille, joilla netissä ilmainen ja rajaton porno on vain yhden klikkauksen päässä.

Laissa käsketään antaa vaimolle erokirja. Jeesus ei suoraan kumoa Mooseksen lain käskyä, että älä tee huorin, eikä hän opeta, että nyt ei saisi erota, hän esittää oman näkemyksensä, että vaimosta saa erota, mikäli tämä on tehnyt huorin.

Kun Mooseksen laissa kielletään väärin vannominen, on Jeesuksen nerokas sovellus sellainen, että on parempi olla alkuunkaan vannomatta. Kumoaako Jeesus lain, vai soveltaa sitä?

Toki Mooseksen laissa käsketään maksaa silmä silmästä. Jeesus opettaa, että pahalle ei saa tehdä vastarintaa. Ilmeisesti Jeesuksen aikaan "silmä silmästä" luultiin tarkoittavan kostamista verekseltään aina samalla mitalla, ilman oikeuden tuomiota. Tällaisen virheellisen tulkinnan Jeesus kumoaa.

Jeesus sanoo, olette kuulleet "rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi". Mooseksen laissa ei käsketä vihaamaan vihollista, vaan jopa rakastamaan vihollista (2. Moos. 23:5). Samoin Sananlaskuissa esitetään jo ajatus, että vihollista pitäisi peräti rakastaa (Sanl. 24:17, 25:21). Joten tässäkään ei Jeesuksen opetus ollut mikään radikaali poikkeama Mooseksen lain ytimestä.

Seuraavaksi Jeesus varoittaa tekopyhyydestä ja ulkokultaisuudesta (Mt. 6), torvea ei tule soitattaa almuja annettaessa, eikä rukoilla näyttävästi kadunkulmissa. Rukoillessa ei tule hokea pitkiä litanioita kuten pakanat tekevät. Jeesus antaa Isä Meidän -rukouksen, joka onkin maailman tunnetuin rukous:

"Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa; anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme; ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme; Äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta, sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen." (Mt. 5:9-13)

Sanomansa puolesta tämä päihittää kaikki juutalaisten rukoukset, vaikka monet näkevätkin yhtymäkohtia Amidah-rukoukseen. Onko yllättävää, jos juutalaisen rabbin rukous myötäilee juutalaista ajattelua?

Vuorisaarna jatkuu ja Jeesus opettaa olemaan murehtimatta huomisesta. Seitsemännessä luvussa Jeesus opettaa jotakin, mikä on pahasti ymmärretty väärin. Jeesus opettaa, että älkää tuomitko, niin ei teitä tuomita. Usein kuulee, että jos uskova uskaltaa esittää tämän tai tuon asian olevan syntiä, hän tuomitsee ja hänen tulisi olla hiljaa. Tekopyhyys on Jeesuksella mielessä, kuinka näet roskan veljesi silmässä kun omassasi on hirsi? Sillä mitalla tullaan meille mittaamaan, jolla me mittaamme. Jos Raamatussa sanotaan, että älä syö mitään mikä on kauhistus, veljelle saa ystävällisesti kertoa, että sianlihan syöminen on syntiä. Kokonaan toinen asia on lähteä mittailemaan tuttuja ja tuntemattomia ihmisiä ja arvioimaan heidän sielunsa tilaa, julistamaan, että sinä teet tätä tai tuota syntiä, olet paha, julma ja syntinen ihminen. 

Jeesus jatkaa, että etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Kaikki me olemme vielä matkalla ja tulemme löytämään uusia hengellisiä totuuksia joka päivä. Entiset uskomuksemme saattavat romuttua ja kaatua. Olemalla avoimia Raamatun sanalle saatamme oppia kokonaan uusia asioita, jotka mullistavat maailmamme. Näin tapahtui minulle vuonna 2015, kun olin kolme vuotta syöpädiagnoosin saatuani hellittämättä rukoillut ja lukenut Raamattua. Koin että eräänä kevätpäivänä 2015 moni totuus aukeni yhdellä kertaa, ei vähäisimpänä tässä teoksessani esittelemäni näkemys Mooseksen laista sapatteineen ja ruokasäädöksineen. Vilpitön asenne on tärkeä, jos ei etsi, ei voi löytää. Meille ei tarjota valmista pöytää. Jokaisen on käytävä läpi sama hengellinen polku kuoppineen ja harhapolkuineen. Lopulta kolkuttavalle avataan.

Jeesus lupaa, että taivaallinen Isämme antaa meille runsaasti hyviä asioita ja esittelee kultaisen säännön - tehkää toisille, mitä toivoisitte heidän tekevän teille. Olen huomannut somessa monen ateistin esittävän tämän säännön autuaan tietämättömänä siitä, että tämä on Jeesuksen opetus. Ei huono sääntö alkuunkaan.

Jeesus käskee varomaan vääriä profeettoja, jotka ovat susia lammasten vaatteissa. Jälleen ilmaisu, jonka Jeesus on tehnyt tunnetuksi. Ei kukaan perkele käy meidän kimppuumme sarvet päässä, vaan hän esiintyy Jeesuksen seuraajana. Toivotetaan siunausta ja lainataan Raamattua, mutta siinä ohessa viljellään turmiollista harhaoppia milloin mistäkin asiasta. Lopulta nämä tunnetaan hedelmistään. Voidaanko jossakin seurakunnassa pahoin? Näkyvätkö Paavalin luettelemat Hengen hedelmät (Gal. 5:22) seurakuntalaisissa?

Lopuksi Jeesus lausuu sanat, joiden pitäisi aiheuttaa tervettä pelkoa jokaisessa. Ei jokainen, joka hokee "Herra, Herra", pääse taivasten valtakuntaan, vaan ainoastaan se, joka tekee taivaallisen Isän tahdon. Monet tekevät suuria ihmeitä ja tunnustekoja, mutta Jeesus ei heitä tunne ja lausuu kohtalokkaat sanat: "Minä en ole koskaan teitä tuntenut, menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät." Olen nähnyt monta videota Amerikan megakirkoista, joissa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, kaikki kokoontuneet yhteen sunnuntaina, kaikki ylistävät Jeesusta ja laulavat ylistyslauluja, mutta pastori saarnaa, että saat sata dollaria pankkitilillesi, jos nyt lahjoitat kymmenen, tuhat dollaria, jos lahjoitat kaksi sataa.

Voiko seurakunta olla Jumalasta, jos siellä ei noudateta Jumalan lakia? Miksi Jeesus varoittaa laittomuuden tekijöistä? Missä on Jeesuksen varoitus meistä "messiaanisista" "heprealaiset juuret" uskovista, jotka noudatamme ruokasäädöksiä, juhlimme sapattia ja seuraamme Mooseksen lakia? Sellaista ei ole. Sen sijaan Jeesus vuorisaarnansa lopuksi, koko uransa suurimman opetuksen loppukaneetiksi, varoittaa laittomuuden tekijöistä.

Voisiko olla, että tämä laittomuuden henki on vaikuttanut kirkossa niin kauan, kun kirkko on ollut olemassa? Jo kirkkoisät lausuivat, että ei käy päinsä mainita Jeesuksen Kristuksen nimeä ja noudattaa juutalaisia tapoja. Miten Jeesuksen vuorisaarnaa pidetään Jeesuksen suurimpana opetuksena, kun kristityt kokonaan vesittävät sen ytimen? Miten voi vuorisaarnan pohjalta kukaan esittää, että uudessa liitossa Mooseksen laki on kumottu, se ei koske meitä, tai se on vain juutalaisille?

Sisällysluettelo

Luku 2 - Jeesus ja sapatti

Kommentit

Suositut tekstit