Kuka Jeesus sanoo olevansa?

Salvadormello30, public domain

"Jumala vastasi Moosekselle: "Minä olen se, joka minä olen". Ja hän sanoi vielä: "Sano israelilaisille näin: 'Minä olen' lähetti minut teidän luoksenne"." (2. Moos. 3:14)

"Siksi sanoin teille, että te kuolette synteihinne. Ellette usko, että minä olen se joka olen, te kuolette synteihinne." (Joh. 8:24 1992)

"Se löytyi!" -kampanjan vihkosessa todetaan, että Jeesus ilmoitti olevansa Jumala. Siinä esitetään, että joko Jeesus oli todellakin Jumala, tai sitten hän oli valehtelija, jonka opetusta ei ole mitään syytä seurata. Ainuttakaan Raamatun kohtaa ei vihkosessa näytetä, jossa Jeesus itse sanoisi olevansa Jumala. Perinteisesti on esitetty, että Jeesus sanoo olevansa Jumala käyttäessään itsestään monta kertaa ilmaisua "minä olen", jonka katsotaan olevan Jumalan nimi, sanoohan Jumala 2. Moos. 3:14 nimekseen "minä olen", vieläpä tarkentaen, että "olen se joka olen", hepreaksi "ehjee asher ehjee".

Täten kun Jeesus sanoo, että kuolette synteihinne ellette te usko minun olevan se joka olen, pidetään tätä selvänä ilmoituksena siitä, että Jeesus on Jumala ja hän itse sanoo olevansa Jumala.

Ongelmaksi muodostuu, että Paavali väittää olevansa myös Jumala:

"Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen" (1. Kor. 15:10)

On helppo löytää Raamatusta jakeita, joissa muut kuin Jeesus käyttävät ilmaisua "minä olen" (Joh. 9:9, 1. Kor. 9:22, Gal. 2:19, Laul. 2:1). Keskustelu millä tahansa kielellä käy mahdottomaksi, jos ei voi sanoa olevansa jotakin, jos ei voi sanoa, että kyllä, minä olen Lauri, tai että kiitos, minä olen otettu. Luonnollisesti Jeesus sanoo monta kertaa että "minä olen". Onko "minä olen" todellakin Jumalan nimi? Vaikka Jumala sanoo nimekseen "minä olen", ei häntä kertaakaan Vanhassa testamentissa kutsuta tuolla nimellä, ei Mooseksen kirjoissa, ei Profeetoissa, eikä Kirjoituksissa. 2. Moos. 3:14 jatkuu:

"Ja Jumala sanoi vielä Moosekselle: "Sano israelilaisille näin: Jehova, teidän isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut teidän luoksenne; tämä on minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen." (2. Moos. 3:15 33/38)

Selvyyden vuoksi olen "Herran" vaihtanut tässä alkukielessä esiintyvään Jumalan nimeen, Jehova, joka siis koostuu neljästä heprean konsonantista, יְהוָ֞ה, joka lausutaan eräiden mukaan Jehova, toisten mukaan Jahve, ja kolmansien mukaan sitä ei lausuta ollenkaan. Jumalan nimi esiintyy Raamatussa lähes 7000 kertaa tässä muodossa, eikä kukaan koskaan kutsu Jumalaa nimellä "minä olen", vaikka Jumala itse tässä kertoi Moosekselle tämän olevan hänen nimensä. Tetragrammi sen sijaan on Jumalan nimi tuhansia kertoja.

"Sentähden, katso, minä saatan heidät tuntemaan-tuntemaan tällä haavaa-minun käteni ja minun voimani, ja he tulevat tietämään, että minun nimeni on Herra." (Jer. 16:21)

Miten kansat tulevat tietämään, että hänen nimensä on Jehova, jos se tässäkin käännöksessä on vaihdettu "Herraan"? Eikö olisi syytä käyttää Jumalasta sitä nimeä, jolla häntä Raamatussa tuhansia kertoja kutsutaan?

Joten kun Jeesus vastaa, että "minä se olen", tai että kyllä, "minä olen", niin hän ei väitä olevansa Jumala.

Kuka Jeesus sitten väittää olevansa, jos ei itse Jumala? Jeesus kysyy opetuslapsiltaan, että kenen te sanotte minun olevan. Pietari vastaa, että sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika (Mt. 16:16). Tämä vastaus miellyttää Jeesusta, eikä hän korjaa, että olen muuten vielä vähän enemmänkin, olen nimittäin itse maan ja taivaan Luoja, kaikkivaltias Herra Sebaot. Opetuslapset eivät ennen Jeesuksen ylösnousemusta saattaneet kuvitellakaan, että vaeltavat yhdessä Jehovan kanssa. Messiaan lisäksi Jeesusta kutsuttiin rabbiksi (Joh. 4:31), Daavidin Pojaksi (Mt. 20:30), profeetaksi (Mt. 21:11) ja juutalaisten kuninkaaksi (Joh. 19:19). Jeesus ei kieltänyt ainuttakaan näistä titteleistä. Mutta mitä hän itse sanoi itsestään, jos ei väittänyt olevansa Jumala? Kuka hän sitten oli?

Jeesus sanoo olevansa elämän leipä (Joh. 6:48), joka syö tätä leipää elää ikuisesti (Joh. 6:51). Hän sanoo olevansa viinipuu (Joh. 15:5), joka pysyy hänessä, se kantaa paljon hedelmää. Jeesus sanoo olevansa maailman valo (Joh. 8:12, 9:5), hyvä paimen (Joh. 10:11), tie, totuus ja elämä (Joh. 14:6), ovi (Joh. 10:9), ylösnousemus ja elämä (Joh. 11:25) - yksikään näistä kielikuvista ei edellytä, että Jeesus olisi itse tosi Jumala, kaikkivaltias Herra Sebaot. Jeesus oli synnitön ihminen (Joh. 8:46), virheetön karitsa, joka kelpasi uhriksi koko maailman syntien edestä. Edellyttääkö tämä tehtävä, että hänen on oltava paitsi synnitön, myös Jumala isolla J:llä?

Tässä vain mitä Jeesus sanoo itsestään ja mitä muut todistivat hänestä. Rehellisyyden vuoksi on syytä mainita, että Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen Tuomas huudahtaa Jeesukselle "Minun Herrani ja minun Jumalani!" (Joh. 20:28). Tässä olisi täten ainoa kohta Raamatusta, jossa Jeesusta kutsutaan Jumalaksi. Mutta mitä jos Tuomas huudahtaa taivaaseen, että minun Herrani ja minun Jumalani? Toki tekstissä sanotaan, että hän vastasi Jeesukselle, mutta onhan englanninkielessäkin huudahdus "Oh my God!", onko pakko uskoa, että Tuomas kutsuu Jeesusta Jumalaksi, joka olisi ainoa kerta koko Raamatussa?

Vanhan testamentin profetioissa Messiasta kertaakaan ei kutsuta Jumalaksi, ei myöskään psalmeissa. Erilaisia monimutkaisia aasinsiltoja löytyy, joiden perusteella Jeesuksen väitetään olevan Jumala. Olen suurimpaan osaan näistä vastannut Pasi Turusen kirjan kommentaarissa. Jeesuksen jumaluus on todellakin kiven alla, koska itse hän ei väitä kertaakaan olevansa Jumala.

Joten jos Jeesus ei ole Jumala, mutta hän on tie, totuus ja elämä, synnitön ihminen, joka kärsi rangaistuksen koko maailman synneistä, johon uskomalla me saamme syntimme anteeksi, eikö se riitä meille pelastukseksi? Kirkon uskontunnustuksissa sanotaan, että uskova palaa ikuisesti helvetin tulessa, jos ei usko kolminaisuuteen tismalleen kuten Athanasius sen muotoilee. Onneksemme uskontunnustukset, Katekismukset ja tunnustuskirjat eivät ole Jumalan sanaa. 

Paitsi juutalaisille, ateisteille ja ajatteleville uskoville, varsinkin muslimeille Jeesuksen jumaluus ja kolminaisuus on liian kova pala purtavaksi, aivan suotta. Jo poismennyt muslimista kristityksi kääntynyt Nabeel Qureshi painiskeli pitkään kolminaisuuden kanssa ennen kuin tuli uskoon. Hänen argumentteja Jeesuksen jumaluudesta ja kolminaisuudesta käyn läpi tässä. Kuinka monta muslimia jääkään pelastumatta, koska eivät voi sulattaa kirkon oppia kolminaisuudesta, kuinka monta juutalaista polemiikissaan hyökkääkään kristinuskoa vastaan sillä perusteella, että Jumalan on yksi ja vain häntä tulee palvoa?

Tietysti tämä aihe menee ihmisillä tunteisiin ja on vaikea muuttaa niitä käsityksiä, joita meille on syötetty pienestä pitäen pyhäkoulussa, rippikoulussa ja Alpha-kursseilla. Näyttää siltä, että koko oppi kolminaisuudesta lepää yhden jakeen varassa (Joh. 1:1), koska tosiasia on, että kukaan Raamatussa ei opeta kolminaisuudesta, ei Mooses, eivät profeetat, eivät apostolit, ei Paavali eikä itse Jeesus. Jos on lukenut Raamatun kannesta kanteen, saattaa helposti huomata, kuinka kolminaisuus loistaa poissaolollaan. Kyseessä on kuitenkin oppi, jota emme tarvitse pelastukseen.

Jeesus toki opetti, että kuolette synteihinne, ellette uskoa minua siksi, joka olen - lue läpi kaikki mitä Jeesus sanoi itsestään ja huomaat, että hän ei kertaakaan väitä olevansa Jumala. Jeesus sanoo, että hän ei tee omasta aloitteestaan yhtään mitään (Joh. 5:30), hän puhuu vain mitä Isä hänelle antaa (Joh. 12:50) - sangen omituista, jos hän on itse Jumala. Jeesus myös sanoo, että Isä on häntä suurempi (Joh. 14:28), mikä ei sovi mitenkään kolminaisuusoppiin. Usein väitetään, että Jeesuksen täytyi olla itse Jumala, koska vain Jumala voi (fariseusten mielestä) antaa syntejä anteeksi. Matteus kuitenkin kertoo:

"Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi, niin" -hän sanoi halvatulle-"nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi." Ja hän nousi ja lähti kotiinsa. Mutta kun kansanjoukot sen näkivät, peljästyivät he ja ylistivät Jumalaa, joka oli antanut senkaltaisen vallan ihmisille." (Mt. 9:6-8)

Ihmiset siis ymmärsivät, että Jumala oli antanut Jeesukselle vallan antaa syntejä anteeksi ja ylistivät Jumalaa - eivät Jeesusta.

On syytä keskittyä siihen, mitä Jeesus itse sanoo itsestään, että hän on tie, totuus ja elämä - ainoa tie Isän luo (Joh. 14:6). Uskomalla häneen saamme kaikki syntimme anteeksi ja iankaikkisen elämän (Joh. 3:16).

"Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus" (1. Tim. 2:5)

Kommentit

  1. Lauri on tuottelias kirjoittaja, hänen vauhtiinsa ei mitenkään meinaa ehtiä. Siksi vain muutama kommentti.

    Ensinnäkään Laurin ongelmana on se, että hänen ajatuksensa eivät ole vanhoja vaan uusia. Lauri hahmottelee sellaista kuvaa Jeesuksesta, joka ei sovi Vanhan testamentin ei Uuden testamentin kuvaan Jumalasta.

    Molemmat testamentit ovat yksijumalaisia. Pelastavan uskon kohteena on Jumala, eivät enkelit eivätkä ihmiset. Luotu ja luodut eivät sekoitu keskenään. Tämä on totta myös Uudessa testamentissa, vaikka Jeesuksen jumalallisuus siellä - näin kristityt ovat aina uskoneet - esitetäänkin.

    Katsomme vain lyhyesti Johanneksen evankeliumia.

    Alussa oli Jumalan Sana. Sana on Jumala. Koko luomakunta on syntynyt Sanan voimalla. Tämä Sana tuli lihaksi Jeesuksessa, Joh 1.1-3, 14.

    Jatkossa tämä vahvistetaan. J. 18: Ainosyntyinen Poika, joka itse on Jumala…Tämä ainosyntyinen viittaa Jeesukseen, ainoaan Poikaan, Joh. 3:18.

    Tuomaksen tunnustus j. 20:28 vahvistaa saman. Juutalainen mies ei päivittele Jumalan nimellä eikä sitä varsinkaan kirjata evankeliumiin. Kyse on tunnustuksesta, jonka Jeesus hyväksyy.

    Historiallisesta näkökulmasta on sanottava, että Tuomaksen lausuma vahvistaa sen, että Jeesuksen toiminta ei ole ollut avointa Jumalana esiintymistä. Kuolema olisi juutalaisten keskuudessa välitön. Opetuslapset ymmärsivät Jeesuksen merkityksen laajuudessaan vasta ylösnousemuksen jälkeen - Jumala vahvisti Jeesuksen opetuksen.

    Yksijumaluuden näkökulmasta on tärkeää huomata, että Jeesuksen jumaluus esitetään Jumalan Sanan ihmiseksi tulemisena. Sananlaskut 8 puhuu juuri Jumalan Viisaudesta, jonka välityksellä maailma luotiin. Yksijumaluus säilyy.

    Jeesus siis sanoo, että pelastus riippuu siitä, uskotaanko Jeesus siksi kuka hän on. Jeesuksen tunnustaminen tarkoittaa, että pelastava usko kohdistuu häneen. Vanhan testamentin mukaan vain Jumala pelastaa, nyt sen pelastavanuskon kohde on Jeesus itse. Tiedämme miksi: hän on Jumalan (ainosyntyinen) Poika, jonka Jumala lähetti pelastaakseen meidät (Joh 3.16).

    Ari Niemi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Kaikkia näitä argumentteja olen käsitellyt jo aiemmin, joten en toista itseäni. Vastaan vain lyhyesti - sekä Vanha että Uusi testamentti opettaa yksijumalaista uskontoa - aivan totta, Jumala on yksi, ei koskaan kaksi tai kolme.

      Joh. 1:18 sanotaan toisissa käsikirjoituksissa "ainosyntyinen Poika", toisissa "ainosyntyinen Jumala" ja toisissa "ainosyntyinen, joka itse on Jumala" - eli siis kyseenalainen on tuo ajatus, että Jeesus olisi ainosyntyinen Jumala.

      On vain yksi Jumala - Jehova - joka pelastaa meidät Poikansa kautta, Poikansa välityksellä.

      Sanl. 8 on vaikea trinitaarien viitata, sanotaanhan siellä "Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua"

      Tässä toistuu sama ajatus kuin Kol. 1:18 - hän on näkymättömän Jumalan kuva, koko luomakunnan esikoinen (UMK ja RK) eli siis ensimmäinen luotu olento.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit