Raamatun pahiten väärin käännetyt ja ymmärretyt jakeet

JacobCardel, CC-BY-SA

Koko Raamattu on Jumalan sanaa, niin Vanha kuin Uusikin testamentti. Jumala on sen meille varjellut ja välittänyt niin selvästi, että Jumalan tahto käy ilmi Raamatusta jokaiselle.

Silti Raamatun äärellä ihmisillä on erimielisyyksiä Raamatun jakeiden tulkinnasta ja kokonaisia kirkkokuntia on perustettu erimielisyyksien takia. Onko Raamatusta olemassa mitään yhtä ja ainutta oikeaa tulkintaa? Jokaisen eri kirkkokunnan mielestä on. Luterilaiset pitävät kiinni siitä, että ehtoollisaineet ovat Jeesuksen tosi ruumis ja tosi veri, katolilaiset siitä, että neitsyt Maria on ikuinen neitsyt, helluntailaiset ovat vakuuttuneita siitä, että aikuisten upotuskaste on ainoa oikea pelastava kaste, adventistit ovat varmoja, että sapatinpäivä tulee pyhittää eikä sunnuntai ja Jehovan todistajat, he löytävät Raamatusta vankat perusteet uskoa, että Jeesus on ylienkeli Mikael.

Kaikki eri kirkkokunnat eivät selvästikään voi olla oikeassa, vaan joku on aina väärässä. Olen aiemmissa kirjoituksissani perustellut, että sapatinpäivä tulee pyhittää, että Jumala ei ole kolmiyhteinen, että Toora, eli Mooseksen laki, on voimassa ikuisesti ja että SLEY on väärässä opettaessaan, että Mooseksen laki ei kuulu pakanoille. Tässä kirjoituksessa käyn läpi muutamia pahasti väärin käännettyjä ja ymmärrettyjä jakeita, joilla perustellaan, että Mooseksen laki on kumottu, tai että se ei koske pakanoita.

"Muista pyhittää lepopäivä." (2. Moos. 20:8 33/38)
"Muista pyhittää lepopäivä." (2. Moos. 20:8 1992)
"Muista pyhittää lepopäivä." (2. Moos. 20:8 RK)
"Muista sapattipäivä ja pidä se pyhänä." (2. Moos. 20:8 UMK)
"Muista sabbatin päivää, ettäs sen pyhittäisit." (2. Moos. 20:8 Biblia)

Kolmessa suosituimmassa suomenkielisessä käännöksessä käsketään kymmenen käskyn neljännessä käskyssä pyhittää lepopäivä. Lepopäivä on tietenkin kristityillä sunnuntai. Mutta paljon parjattu Uuden maailman käännös sekä muinainen Biblia puhuvat sapatinpäivästä. Hepreassa ei ole mitään epäselvyyttä - Jumala käskee pyhittämään sapatinpäivän, Yom haShabbat, eikä mitään toista päivää. Jotta kristityt voisivat pyhittää sunnuntain ja kuvitella, että he näin noudattavat kymmentä käskyä, on heprean Shabbat käännetty lepopäiväksi. Jo Luther 500 vuotta sitten käänsi tämän jakeen rehellisesti "Gedenke des Sabbattages, dass du ihn heiligst." - miksi kirkko ei voi kääntää Raamattua rehellisesti ja alkukieliä kunnioittaen?

"Sillä se ei mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan, ja ulostuu." Näin hän sanoi kaikki ruuat puhtaiksi." (Mk. 7:19 33/38)

"Eihän se mene hänen sydämeensä -- vatsaan se menee, ja sieltä se sitten ulostuu." Näin Jeesus teki selväksi, että kaikki ruoka on puhdasta." (Mk. 7:19 1992)

"Eihän se mene hänen sydämeensä vaan vatsaan, ja se ulostetaan.” Näin hän julisti kaikki ruuat puhtaiksi." (Mk. 7:19 RK)

"koska se ei mene sydämeen vaan vatsaan ja kulkeutuu viemäriin?” Näin hän julisti kaikki ruoat puhtaiksi." (Mk. 7:19 UMK)

"Sillä ei se mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan, ja menee luonnollisesti ulos, kaikki ruat puhdistain." (Mk. 7:19 Biblia)

Mitä Raamatun käännöstä adventistit käyttävät? Kaikissa suomenkielisissä käännöksissä Bibliaa lukuunottamatta Jeesus tässä kohtaa julistaa kaikki ruuat puhtaaksi. Tällaista ei sanota missään kohtaa kreikkaa, jolle Biblia on uskollinen. Biblian mukaan suoli tekee puhdistuksen, ei Jeesus. Kreikasta ei löydy sanoja "Jeesus", "näin", "sanoi", "teki selväksi" tai "julisti". Kyse on yksinkertaisesti Raamatun kääntäjien törkeästä lisäyksestä Jumalan sanaan.

Toki Jeesus tässä luvussa julisti, että ennemmin tulee olla huolissaan siitä, mikä tulee suusta ulos, kuin siitä, mikä menee suusta sisään. Mutta huomaa, että fariseukset eivät syyttäneet opetuslapsia saastaisten eläinten syömisestä, vaan epäpuhtain käsin ruokailusta. Jeesus moittii fariseuksia siitä, että nämä perinnäissäännöllään kumoavat Tooran käskyn. Jeesus itsekö sitten kumoaisi Jumalan selvän käskyn? Jos Jeesus tässä kohtaa kumosi Mooseksen lain ruokasäädökset, miksi rinnakkaisevankeliumissa Matteus unohtaa kokonaan mainita näin merkittävästä asiasta? Mikäli Jeesus todella julisti kaikki ruuat puhtaaksi, ei Jeesuksen ykkösopetuslapsi Pietari saanut sitä memoa, koska sanoo vuosia myöhemmin, että ei ole koskaan syönyt mitään saastaista (Apt. 10:14). Vuorisaarnassa Jeesus sanoo, että ei tullut kumoamaan lakia (Mt. 5:17). Miten on täten edes teoriassa mahdollista, että Jeesus tässä kohtaa kumoaa ruokasäädökset?

"Syökää kaikkea, mitä lihakaupassa myydään, kyselemättä mitään omantunnon tähden" (1. Kor. 10:25 33/38)

Nyt ei kyseessä ole käännösvirhe, vaan Paavali todellakin kirjoittaa, että syökää kaikkea, mitä lihakaupassa myydään. Voimmeko irrottaa Paavalin sanat kontekstista ja soveltaa tätä jaetta kirjaimellisesti omaan aikaamme? Jos meillä lihakaupassa myydään uhanalaisia eläimiä tai geenimanipuloituja organismeja, antaako Paavali täten luvan syödä niitä? Mikä kysymys askarrutti korinttolaisia? Eikö koko konteksti ollut epäjumalille uhratun lihan syömisessä? Heti seuraavissa jakeissa Paavali kirjoittaa:

"Jos joku, joka ei usko, kutsuu teitä ja te tahdotte mennä hänen luokseen, niin syökää kaikkea, mitä eteenne pannaan, kyselemättä mitään omantunnon tähden. Mutta jos joku sanoo teille: "Tämä on epäjumalille uhrattua", niin jättäkää se syömättä hänen tähtensä, joka sen ilmaisi, ja omantunnon tähden" (1. Kor. 10:27-28)

Täten antaako Paavali luvan syödä Mooseksen lain mukaan kiellettyjä eläimiä, vai opettaako hän, että epäjumalille uhratun lihan suhteen ei tule olla liian nirso?

"Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen." (Kol. 2:16-17 33/38)

"Kukaan ei siis saa tuomita teitä siitä, mitä syötte tai juotte tai miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä. Ne ovat vain sen varjoa, mikä on tulossa; todellista on Kristuksen ruumis." (Kol. 2:16-17 1992)

"Älköön siis kukaan tuomitko teitä syömisen ja juomisen tai jonkin juhlan, uudenkuun tai sapatin vuoksi. Nehän ovat vain varjo siitä, mikä oli tulossa, mutta itse todellisuus on Kristuksessa." (Kol. 2:16-17 RK)

Kaikissa kolmessa käännöksessä esiintyy sana "vain", jota ei ole kreikassa. Nämä juhlat siis ovat todellakin tulevaisten varjo, mikä ei ole mikään paha asia. Uusi käännös tulkitsee tätä jaetta ja sanoo, että kukaan ei saa tuomita teitä siitä, mitä syötte, eikä siitä, miten noudatatte juhla-aikoja. Tämä on Raamatun kääntäjien omaa tulkintaa, alkukielessä Paavali sanoo selvästi, että älköön kukaan tuomitko teitä näistä asioista, Paavali ei sano, että syökää mitä tahansa ja pyhittäkää mikä päivä huvittaa. Jakeen 17 viimeisessä virkkeessä ei kreikassa puhuta sanaakaan mistään todellisuudesta. Siinä sanotaan vain, "mutta Kristuksen ruumis". Kun luemme molemmat jakeet yhtenä virkkeenä Paavalilta, hän sanoo tässä, että "Älköön kukaan tuomitko teitä... paitsi Kristuksen ruumis." Paavali täten ei sano, että nyt saa syödä mitä huvittaa ja pyhittää aivan minkä päivän tahansa, hän sanoo, että ainoastaan Kristuksen ruumis, eli seurakunta, saa tuomita näistä asioista.

"Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma." (Room. 14:5 33/38)

Jälleen jae, joka on oikein käännetty, mutta josta johdetaan erikoisia opetuksia. Moni kristitty opettaa tämän jakeen pohjalta, että uudessa liitossa saa pyhittää sunnuntain sapatin sijaan, tai aivan minkä päivän tahansa, tai viettää pyhiä päiviä aivan milloin huvittaa. Luvun konteksti paljastuu kuitenkin ensimmäisestä jakeesta, jossa Paavali sanoo, että älkää tuomitko toista mielipiteistä. Kyse on siis mielipidekysymyksistä. Tähän kategoriaan ei kuulu kymmenen käskyä ja sapatin pyhittäminen. Se ei ole mikään mielipidekysymys, tuleeko meidän noudattaa kymmentä käskyä ja pyhittää sapatinpäivä. Paavali tässä ei anna mitään lupaa rikkoa kymmentä käskyä. Jakeessa ei sanota, että yksi pyhittää yhden päivän, vaan että yksi pitää yhtä päivää toista parempana. Koska heti seuraavassa jakeessa Paavali puhuu syömisestä ja juomisesta, miten olisi sellainen villi teoria, että Paavalilla on tässä mielessä paastopäivät, joista Mooseksen laissa ei ole mitään määräystä, vaan jokainen voi vapaasti paastota aivan milloin huvittaa?

"Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka." (Apt. 20:7 33/38)

Tämän jakeen perusteella kristityt esittävät, että alkuseurakunta pyhitti sunnuntain. Onhan tässä toki mainittu viikon ensimmäinen päivä. Mitä tapahtui kyseisenä viikon ensimmäisenä päivänä? Toki oli kokoonnuttu yhteen, eli kokouksesta oli kyse, mutta sanotaanko tässä missään kohtaa, että seurakunta pyhitti kyseisen päivän? Eikö syykin kokoukselle ole tässä mainittu - seurakunta vietti Paavalin läksiäisiä, joka seuraavana päivänä oli matkustamassa pois? Ja jos olemme tarkkoja, kyseinen kokous edes ei ollut sunnuntaina. Miksi? Koska juutalaisessa ajattelussa päivä alkaa auringonlaskusta, oli tässä tapauksessa kokoonnuttu sapatin päätyttyä auringonlaskun jälkeen. Kyse täten oli lauantai-illasta, ei sunnuntaista. Mahdollisesti seurakunta vietti juutalaista Havdalah-seremoniaa, sapatin päätöksen juhlaa.

Mutta eikö tässä mainita leivän murtaminen, eli siis ehtoollisjumalanpalveluksesta oli kyse? Toki leipää murrettiin, mutta Raamattu sanoo, että alkuseurakunta mursi leipää joka päivä (Apt. 2:46). Lisäksi juutalaiset murtavat leipää jokaisella aterialla, leivän murtaminen Raamatussa ei tarkoita yksiselitteisesti ehtoollista, vaikka voi tarkoittaa myös sitä. Apostolien teoista luemme Paavalista merimatkalla, joka murtaa leipää kontekstissa, jossa mitenkään kyse ei voi olla ehtoollisesta (Apt. 27:33-36). Tämä jae täten, ei kerro sanallakaan alkuseurakunnan pyhittäneen viikon ensimmäistä päivää, sunnuntaita.

"Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani." (1. Kor. 16:2 33/38)

Tällä jakeella perustellaan, että sunnuntai olisi pyhäpäivä. Kuulemma tässä Paavali antaa ohjeet sunnuntaina jumalanpalveluksessa kerättävälle kolehdille. Mutta mistään sellaisesta ei tässä ole kyse. Vanhassa käännöksessä sanotaan, että kukin laittakoon rahaa talteen kotonaan, kreikassa ei puhuta kodista, mutta kielioppi antaa ymmärtää, että rahaa oli laitettava talteen kukin tykönään. Mistään sunnuntaina kirkossa kerättävästä kolehdista täten ei ollut kyse. Sapattina juutalaiset eivät käsitelleet rahaa eivätkä nykyäänkään käsittele. Viikon ensimmäinen päivä, sunnuntai, on täten sopiva päivä hoitaa kaikki viikon raha-asiat ja laittaa rahaa kotonaan syrjään tulevaa keräystä varten. Täten Uusi testamentti, se ei meille missään kohtaa kerro alkuseurakunnan koskaan pyhittäneen sunnuntaita.

"Sillä pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos... Täten kyllä entinen säädös kumotaan, koska se oli voimaton ja hyödytön" (Hepr. 7:12,18)

Sanotaanko tässä kohtaa Heprealaiskirjettä todellakin, että pappeuden vaihtuessa laki muutettiin, että vanha säädös peräti kumottiin? Kuka lain muutti, kun Jeesus itse sanoo, että hän ei tullut kumoamaan lakia ja että kunnes taivas ja maa katoavat, laista ei katoa pieninkään piirto (Mt. 5:17-19)? Konteksti on jälleen tärkeä. Heprealaiskirjeen anonyymi kirjoittaja vääntää rautalangasta, että Jeesus voi toimia ylipappina, vaikka onkin Juudan heimosta, koska hän on ylipappi ikuisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan, täten Aaronin pappeuden säädökset eivät koske häntä. Uuden maailman käännös sanoo "Kun nimittäin pappeutta vaihdetaan, on välttämätöntä vaihtaa myös lakia." Siitä siis ei ole kyse, että Jeesuksen astuttua ylipapin virkaan Mooseksen laki kaikkine säädöksineen kumottiin, vaan siitä, mitkä käskyt ja säädökset koskevat Melkisedekin järjestyksen mukaista ylipappia. Samoin Uuden maailman käännös kääntää jakeen 18 "Aikaisempi käsky siis syrjäytetään, koska se on heikko ja tehoton." Siitä siis ei ole kyse, että Mooseksen laki olisi kumottu, vaan siitä, että se ei koske Melkisedekin järjestyksen mukaista ylipappia, Jeesusta. Eivätkä Jehovan todistajat noudata Mooseksen lakia, mutta ovat silti kääntäneet nämä jakeet lähemmäksi alkukieltä kuin kirkkoraamattu.

"Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi"" (Gal. 5:14 33/38)

Olen saanut kuulla, että koko Mooseksen laki on kumottu ja korvattu Kristuksen lailla, sillä Paavali tässä sanoo, että koko laki sisältyy tähän yhteen käskyyn - rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi. Näin siis meidän ei tarvitse välittää ruokasäädöksistä, parran reunasta, tupsuista, juhlista, sapateista tai puhtaus- saati uhrisäädöksistä, koko laki on täytetty, kun vain rakastamme lähimmäistä niin kuin itseä. Miten lähimmäistä sitten rakastetaan? Voimmeko rakastaa lähimmäistä ottamatta huomioon, mitä Mooseksen laki opettaa lähimmäisen rakastamisesta? Olen Mooseksen lain lähimmäisen rakastamista koskevista käskyistä kirjoittanut tässä. Selvästi siis lähimmäisen rakastamiseen sisältyvät kaikki käskyt, tämä ei tarkoita, että laki on kumottu kunhan vain rakastamme lähimmäistämme.

"Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen." (Gal. 5:1 33/38)

Kuulemma vapaus on sitä, että olemme vapaat Mooseksen lain orjuudesta. Kristushan vapautti meidät lain orjuudesta. Mutta tässä sanotaan, että älkää antako UUDESTAAN sitoa itseänne orjuuden ikeeseen - galatalaiset olivat pakanoita (Gal. 4:8), jotka koskaan eivät olleet noudattaneet Mooseksen lakia, joten miten on mahdollista, että he palaisivat uudestaan Mooseksen lain orjuuden ikeeseen?

"Nyt sitävastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla? Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista. Minä pelkään teidän tähtenne, että olen ehkä turhaan teistä vaivaa nähnyt." (Gal. 4:9-11 33/38)

Opettaako Paavali tässä, että 3. Moos. 23 säädetyt juhlapyhät kuuluvat lakkautettuun lakiin, jota enää ei kuulu noudattaa? Että uskova, joka viettää näitä Mooseksen laissa säädettyjä juhlia, palaa takaisin orjuuden ikeeseen? Sanooko Paavali tässä, että mitään juhlapyhiä ei saa viettää? Puhuuko hän pelkästään Mooseksen lain säätämistä juhlapyhistä? Miksi täten kristityillä on kirkkovuosikalenteri täynnä juhlapyhiä, Mikkelin päivää, kynttilänpäivää, Marian ilmestyspäivää, joulua ja juhannusta? Saako näitä ei-raamatullisia kristillisiä juhlapyhiä viettää, mutta jos viettää Mooseksen laissa säädettyjä juhlapyhiä, niin silloin on Mooseksen lain orjuuden ikeessä? Jakeesta Gal. 4:8 käy ilmi, että galatalaiset olivat pakanoita, he eivät olleet juutalaisia. Täten miten he voivat palata takaisin viettämään Mooseksen laissa säädettyjä juhlapyhiä? Eikö päivät, joista Paavali tässä puhuu, tietenkin tarkoita pakanoiden omia pakanallisia juhla-aikoja?

"Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee"." (Gal. 3:10)

Eikö Paavali tässä opeta, että olet kirottu, jos noudatat Mooseksen lakia? Miten se olisi mahdollista? Paavali siteeraa Tooraa, joka sanoo, että olet kirottu, jos et noudata Tooraa. Miten kristityt onnistuvat kääntämään koko jakeen päälaelleen, niin että olet nyt kirottu, jos noudatat Tooran pyhiä käskyjä?

"Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo." (Room. 10:4 33/38)

"Kristus on näet lain loppu, ja niin tulee vanhurskaaksi jokainen, joka uskoo." (Room. 10:4 1992)

"Kristus on näet lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo." (Room. 10:3 RK)

"Kristus on nimittäin lain loppu, jotta jokainen, joka uskoo, voisi saada Jumalan hyväksynnän." (Room. 10:4 UMK)

Uusi käännös ja Uuden maailman käännös antavat ymmärtää, että Kristuksen täytyy olla lain loppu, jotta uskova voisi pelastua. Näistä käännöksistä ainoastaan Raamattu Kansalle lisää alaviitteessä kreikan sanalle telos kaksi vaihtoehtoista käännöstä, "täyttymys" tai "päämäärä". Jos Kristus on lain loppu, Jeesus itse ei tiennyt siitä mitään sanoessaan, että kunnes taivas ja maa katoavat, laista ei katoa pieninkään piirto. Toki voimme kääntää kreikan teloksen lopuksi, mutta silloin tämä jae on täydessä ristiriidassa sen kanssa, mitä Paavali muualla sanoo laista. Jos kerran Paavali sanoo, että emme kumoa lakia, vaan me vahvistamme sen ja että laki on pyhä, vanhurskas ja hyvä, miten tämä on mahdollista jos Kristus on lain loppu? Mitä edes tarkoittaa, että Kristus on lain loppu? Kristityille se tarkoittaa sitä, että moraalilaki velvoittaa meitä edelleen, mutta Mooseksen lain kuolemanrangaistukset, uhrisäädökset ja seremonialaki on kumottu. Näin siis kristityt kätevästi poimivat Mooseksen laista käskyjä kuin rusinoita pullasta. Kukaan ei usko, että Kristus olisi koko lain loppu - eihän tietenkään uudessa liitossa saa tappaa, varastaa tai tehdä huorin. Mutta jos joku kehtaa väittää, että ruokasäädöksiä on noudatettava ja sapatinpäivä pyhitettävä, niin tällaiselle judaistille on kätevä pamauttaa, että Kristus on lain loppu. Kertakaikkiaan kreikan telosta ei voi tässä jakeessa kääntää lopuksi, vaan se tarkoittaa Paavalin kontekstissa päämäärää - Kristus on se päämäärä, johon laki on aina tähdännyt. Ilmeisesti ajatellaan, että pelastusta ei voi saavuttaa, ellei ensin kumota ja tuhota lakia.

"Sillä laki saa aikaan vihaa" (Room. 4:15 33/38)

Miten on mahdollista, että laki, joka kuningas Daavidin mukaan on täydellinen (Ps. 19:8), psalmistan mukaan tuo rauhan (Ps. 119:165) ja Paavalin mukaan on pyhä, vanhurskas ja hyvä (Room. 7:12), saakin nyt aikaan vihaa? Kyseessä on tyypillinen käännösvirhe, josta kristityt pitävät kiinni, koska se sopii heidän kirkkoisiltä ja Lutherilta perimään antinomistiseen maailmankuvaan. Kreikan sana orge tarkoittaa pikemminkin rangaistusta kuin vihaa, on täysin mahdoton ajatus, että Jumalan pyhä laki herättäisi ihmisessä vihaa, mutta se on totta, että lain rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tässä vain muutama pahin jae, jotka tulivat mieleen. Päivitän listaa jatkossa.