Pitääkö Jeesusta palvoa?

 

Eukaristian palvontaa Lontoossa, Simon King, CC-BY-SA

"Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Mene pois, saatana; sillä kirjoitettu on: 'Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman'."" (Mt. 4:10)

Olen aiemmin esittänyt, että ihmiset jotka kumartuivat Jeesuksen edessä, eivät palvoneet häntä Jumalana, että meillä on vain yksi Pelastaja, ei tarkoita, että Jeesus olisi Jumala, että Jeesus sanoessaan "minä olen", ei väitä olevansa Jumala, ja olen esittänyt, että Jeesus on enemmän kuin vain hyvä opettaja.

Mutta Jeesus ei ole itse Jumala. Kertaakaan Jeesus ei itse väitä olevansa Jumala. Kysyessään opetuslapsilta, kuka te sanotte minun olevan, Pietarin vastaus, että sinä olet Kristus (Mt. 16:16), tyydytti Jeesusta, eikä hänellä ollut tarvetta korjata, että olen vielä enemmän, olen itse kaikkivaltias maan ja taivaan Luoja, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala - Jehova.

Epäilevä Tuomas huudahtaa ylös taivaaseen, että "minun Jumalani" (Joh. 20:28), eikä hänkään luule Jeesusta Jumalaksi. Vanhan testamentin profetioissa yhdessäkään ei Messiasta esitetä Jumalana. Ottaen huomioon, kuinka Vanhassa testamentissa Jumala esittelee aina itsensä nimellä Jehova, nyt meidän tulisi uskoa, että Jeesus unohti esitellä itsensä, tai ei uskaltanut.

Nykyään kristityt palvovat, rukoilevat ja ylistävät Jeesusta. Tämä on luonnollista ja aivan oikein, jos Jeesus on Jumala. Koska hän kuitenkaan ei ole Jumala, ei meidän tule häntä palvoa. Kol. 1:15 sanoo, että Jeesus on näkymättömän Jumalan kuva, koko luomakunnan esikoinen. Paavali ei sanoisi, että hän on Jumalan kuva, jos hän on todellisuudessa itse Jumala. Ja se että hän on koko luomakunnan esikoinen, tarkoittaa että hän on luotu olento. Luotua ei tule palvoa tai rukoilla, mutta saamme kumartua hänen edessään, aivan kuten kenen tahansa korkea-arvoisen henkilön edessä. Voimme rukoilla hänen nimessään, mutta tulee huomioidan, että Jehova on ainoa nimi, jota meidän tulee huutaa avuksi (Joel 2:32), ainoa nimi, jossa meillä on pelastus.

"Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman." (Apt. 4:12)

Jeesusta kutsutaan Pelastajaksi, eli Vapahtajaksi. Hänen kauttaan me pelastumme. Hän on se kulmakivi, jonka rakentajat hylkäsivät. Meidän pelastuksemme riippuu lujasti kiinni hänen ristinkuolemassaan ja ylösnousemuksessaan. Ilman Jeeusta meillä ei olisi pelastusta. Mutta tässäkään kohtaa Apostolien tekoja meitä ei kutsuta huutamaan avuksi Jeesusta, vaan Jehovaa. Jeesus on välimies ihmisen ja Jumalan välillä:

"Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus" (1. Tim. 2:5)

Miksi ihmeessä palvoisimme ja rukoilisimme välimiestä, ihmistä, koko luomakunnan esikoista, ensimmäistä luotua olentoa, Jeesusta, vaikkakin hänen kauttaan me pelastumme? Jeesus itse opetti meitä rukoilemaan yksin Isää ja pyytämään leipää Isältä, ei häneltä itseltään (Mt. 6:9, Joh. 4:23). Kun karitsan veri pelasti israelilaiset tuhoajalta, kukaan ei palvonut karitsaa. Toisaalta taas kun tikun nokkaan nostettu vaskikäärme pelasti kansan myrkkykäärmeiltä, tuolle kuvalle annettiin nimeksi Nehustan ja sitä palvottiin jumalana, kunnes kuningas Hiskia vasta tuhosi sen. Olisiko Nehustan varoittava esimerkki meille?

"Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani. Jos te olisitte tunteneet minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni; tästälähin te tunnette hänet, ja te olette nähneet hänet." (Joh. 14:6-7)

Koska Jeesus on Isän kuva, hän voi sanoa, että joka on nähnyt hänet, on nähnyt Isän. Hän tuli maailmaan, jotta me tuntisimme Isän, ja palvoisimme yksin Isää, emme siis välimiestä, ihmistä Jeesusta.

"Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni." (Joh. 15:8)

Jeesuksen koko toiminta tähtäsi siihen, että Isän nimi, Jehova, kirkastettaisiin. Jeesus ei tullut maailmaan, jotta me palvoisimme häntä, vaan jotta me palvoisimme Jehovaa. Isä itse lähetti oman Poikansa maailmaan, hänen kuvakseen luodun, jotta me tuntisimme Isän. Nyt tilanne jossa kristityt palvovat Jeesusta Jumalana muistuttaa vanhaa kaskua idiootista, joka tuijottaa osoittavaa sormea. Evankeliumeissa kerrotaan, että parannettuaan sairaita ihmiset ylistivät Jumalaa. Kukaan heistä ei kuvitellut, että Jeesus oli nyt itse Jumala.

"Mutta kun kansanjoukot sen näkivät, peljästyivät he ja ylistivät Jumalaa, joka oli antanut senkaltaisen vallan ihmisille." (Mt. 9:8)

Jeesus ei loukkaantunut ja oikaissut, että ihmisten tulisi Jumalan sijaan palvoa ja ylistää häntä itseään.

"Sinä päivänä te anotte minun nimessäni; enkä minä sano teille, että minä olen rukoileva Isää teidän edestänne; sillä Isä itse rakastaa teitä, sentähden että te olette minua rakastaneet ja uskoneet minun lähteneen Jumalan tyköä. Minä olen lähtenyt Isästä ja tullut maailmaan; jälleen minä jätän maailman ja menen Isän tykö." (Joh. 16:26-28)

"en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt." (Joh. 8:42)

Jeesus vääntää asian rautalangasta. Hän on tullut Isän tyköä ja Isä on hänet lähettänyt. Jos hän olisi itse Jumala, hän olisi lähtenyt omasta aloitteestaan.

"Ja isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa." (Mt. 23:9)

Trinitaarit saattavat ilahtua, että aivan oikein sanottu, Isä on eri persoona kuin Poika, eikä meillä ole kuin yksi Isä. Mutta tässäkin huomaamme, että Jeesus itse osoitti huomion yksin Isään, eikä niinkään itseensä.

"Te olette minun todistajani, sanoo Jehova, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, jotta te tuntisitte minut ja uskoisitte minuun ja ymmärtäisitte, että minä se olen. Ennen minua ei ole luotu yhtäkään jumalaa, eikä minun jälkeeni toista tule. Minä, minä olen Jehova, eikä ole muuta pelastajaa, kuin minä." (Jes. 43:10-11)

Jumala sanoo Raamatussa täysin selvästi, että hän on ainoa Jumala, eikä ole toista Jumalaa. Ainoa nimi, jota meidän tulee palvoa ja rukoilla on Jehova. Ymmärrän, että kristityn on mahdoton luopua Jeesuksen palvomisesta. Minulla kesti hengellisestä heräämisestä kahdeksan vuotta, kunnes ymmärsin tämän asian. Enkä minä ole Jehovan todistaja, enkä ole kääntymässä sellaiseksi. Rehellinen Raamatun tutkiminen osoittaa kiistatta, että Jeesus ei ole Jumala, eikä häntä tule palvoa.

Jeesus on ansainnut kaiken kunnian. Hän on ainoa tie Jehovan luo. Mutta hän on siltikin välimies ihmisen ja Jumalan välillä, luotu olento, jota ei tule palvoa. Meidän pelastuksemme ei riipu Jeesuksen jumaluuden tunnustamisesta, vaan usko siihen, että Jeesus on Herra, ja että Jumala on hänet herättänyt kuolleista, riittää pelastukseemme (Room. 10:9).

"Jumalan, ainoan viisaan, olkoon kunnia Jeesuksen Kristuksen kautta, aina ja iankaikkisesti. Amen." (Room. 16:27)

Kolminaisuutta ja Jeesuksen jumaluutta puolustavia teoksia olen kriittisesti arvioinut kaksi kappaletta, Nabeel Qureshin "Vain yksi Jumala - Allah vai Jeesus?", sekä Pasi Turusen "Kolmiyhteinen Jumala - kolminaisuus ymmärrettävästi". Näissä kahdessa kumoan useimmiten esitetyt väitteet kolminaisuudesta ja Jeesuksen Jumaluudesta. Katso myös kaikki kirjoitukseni kolminaisuudesta.